Turvapaikka, työ, perhe vai opiskelu? Tämä oli yleisin syy muuttaa ulkomailta Suomeen viime vuonna

Viime vuonna oleskelulupahakemuksia työn perusteella jätettiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Sen sijaan turvapaikkahakemusten määrä oli poikkeuksellisen alhainen, selviää Maahanmuuttoviraston (Migri) viime vuotta koskevista tilastoista.

Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin viime vuonna työn perusteella noin 15 000, kun niitä vuotta aiemmin oli reilut 8 700.

Työnteko oli viime vuonna myös yleisin syy myönteiselle oleskelulupapäätökselle eli luvalle muuttaa Suomeen.

– Suomi tarvitsee työntekijöitä myös ulkomailta. Vuonna 2021 työn perusteella myönnettiin yhteensä 11 428 ensimmäistä oleskelulupaa, kertoo ylijohtaja Jari Kähkönen Migristä tiedotteessa.

Vuonna 2020 vastaava luku oli 8 508.

Erityisasiantuntijoita eritoten kolmesta maasta

Myönteisistä ensimmäisistä työlupapäätöksistä hieman yli puolet oli työntekijän oleskelulupia. Erityisasiantuntijoille tehtiin hieman vajaa 1 300 myönteistä oleskelulupapäätöstä. Eniten erityisasiantuntijoita muuttaa Suomeen Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta.

Myös kausityöntekijöiden määrä jatkoi nousuaan. Viime vuonna vajaat 16 000 kausityöntekijää sai myönteisen päätöksen. Suurin osa heistä tulee Ukrainasta ja työskentelee maatiloilla.

Lue myös: Maahanmuuttajat jäävät ulkopuolisiksi ja Suomi vaille osaajia, kun luvat jumittavat – Migri pystynyt myös parannuksiin

Muita yleisiä syitä muuttaa Suomeen ovat perhe ja opiskelu.

Turvapaikkahakemusten määrä alhainen

Turvapaikkahakemusten kokonaismäärä oli viime vuonna poikkeuksellisen alhainen. Yhä suurempi osuus kansainvälisestä suojelusta on kiintiöpakolaisia.

Viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä reilut 2 500, kun niitä vuonna 2020 oli noin 3 200. Eniten turvapaikkaa hakivat edellisvuosien tapaan irakilaiset, afganistanilaiset ja somalialaiset.

Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin viime vuonna hieman enemmän kuin edellisvuonna.

Lue myös: Voisivatko filippiiniläiset ratkaista Suomen sairaanhoitajapulan? "Osaamista ei käytetä, Valviran säännöt tiukat"

Hakemusmäärän laskuun vaikutti etenkin uusintahakemusten määrän väheneminen. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aiemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen.

Suomen viime vuoden pakolaiskiintiö oli 1 050. Vuoden aikana valittiin 1 091 kiintiöpakolaista, joista osa kuului vuoden 2020 kiintiöön.

Valko-Venäjän tilanne ei näkynyt merkittävästi

Tilanne Valko-Venäjän rajalla ei ole heijastunut merkittävästi turvapaikanhakijoiden määrään Suomessa. Noin 40 turvapaikkahakemuksessa on viitteitä Valko-Venäjän reitistä.

Valtioneuvoston päätöksellä 236 Afganistanin kansalaista sai viime vuonna oleskeluluvan erityisellä humanitaarisella perusteella. He eivät lukeudu turvapaikkatilastoihin. Evakuointilennoilla Suomeen saapui myös 88 afganistanilaista, jotka hakivat turvapaikkaa Suomesta.

Muuten Afganistanin epävakaa tilanne ei näkynyt viime vuonna turvapaikkahakemusten määrässä. Afganistanilaiset jättivät koko vuonna 403 turvapaikkahakemusta.

Lue myös: Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautuneiden alaikäisten määrä yli kaksinkertaistui - ihmiskauppa liittynyt erityisesti pakkotyöhön, seksuaaliseen riistoon ja pakkoavioliittoon