Suomesta haettiin viime vuonna aiempaa huomattavasti vähemmän kansainvälistä suojelua maailman konflikteista ja kriiseistä huolimatta.
Asiasta kertoi tänään Maahanmuuttovirasto, joka on julkistanut tänään viime vuoden maahanmuuttotilastot.
– Turvapaikkahakemusten määrä on pysynyt konflikteista ja kriiseistä huolimatta maltillisena ja lähes puolittunut edelliseen vuoteen verrattuna. Lähi-idän tilanne ei ole näkynyt turvapaikkahakemusten määrissä Suomessa, kertoi Migrin ylijohtaja Ilkka Haahtela tiedotteessa.
Vuoden 2024 aikana Suomessa jätettiin yhteensä yli 12 600 tilapäisen suojelun hakemusta. Suurimman Suomeen saapuvan ryhmän muodostavat yhä ukrainalaiset, vaikka heidän määränsä onkin laskenut.
Turvapaikkahakemusten määrä romahtanut
Turvapaikkahakemusten määrä oli Migrin mukaan 45 prosenttia pienempi edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna Suomessa jätettiin vajaat 3 000 turvapaikkahakemusta, kun edellisvuonna niitä tuli yli 5 300.
Eniten turvapaikkahakemuksia jättivät Somalian, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Nigerian kansalaiset.
Vuoden 2023 vuoden korkean turvapaikkahakemusten määrän taustalla oli Migrin mukaan osittain Venäjän käynnistämä maahanmuuton välineellistämisoperaatio itärajalla.
Sen myötä Suomesta haki turvapaikkaa vuosina 2023 ja 2024 noin 1 300 ihmistä.
Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijoihin.
Syyrialaisten turvapaikkahakemusten käsittely on tällä hetkellä keskeytetty, sillä maatietoa päivitetään Bashar al-Assadin hallinnon kaaduttua joulukuussa.
Sen sijaan kiinnostus Suomea kohtaan jatkui jokseenkin korkealla tasolla työntekijöiden, opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä osalta.
Vaikka heiltä hakemuksia tuli ennätysmäärä, myönsi Migri heille viime vuonna vähemmän lupia kuin edellisvuonna.
Työperäisessä maahanmuutossa pudotus
Työperäisessä maahanmuutossa hakemusten kokonaismäärä putosi kuitenkin viime vuonna noin 12 prosenttia vuoden 2023 tasosta.
Viime vuonna ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin yhteensä yli 15 000, mikä oli kuitenkin edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronapandemiaa.
Migrin tiedotteen mukaan hakemusten määrä on laskenut Suomen talouden taantuman, haastavan työllisyystilanteen sekä Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan takia.
– Työperäisen maahanmuuton tasaantuminen johtuu ensisijaisesti Suomen talouden taantumasta ja haastavasta työllisyystilanteesta, kertoo kehitysjohtaja Johannes Hirvelä tiedotteessa.
– Talouskehityksen lisäksi työperäisen maahanmuuton kokonaisvolyymissa näkyy Venäjän kansalaisten romahtanut hakemusmäärä, minkä taustalla on todennäköisesti maiden välinen rajasulku, hän sanoo.
Käsittelyajoista Migri kertoo, että ulkomaalainen erityisasiantuntija saa myönteisen päätöksen keskimäärin yhdeksässä päivässä. Sama pätee ulkomaalaisiin opiskelijoihin.
Suurimmat kansalaisuudet työperusteisissa hakemuksissa olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam.
Thaimaalaiset ovat viime vuoden tilastojen kärjessä, sillä luonnonmarjanpoimijat hakivat poikkeuksellisesti työntekijän oleskelulupaa. Noin 1 300 thaimaalaista tuli Suomeen lyhytaikaisesti töihin tällä luvalla, Migri kertoo.
Koulutus Suomessa houkuttelee
Suomi houkuttelee silti yhä ulkomaalaisia, sillä samaan aikaan opiskelijahakemusten määrä oli ennätyskorkealla.
Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin viime vuonna yhteensä yli 14 000, kun edellisvuonna hakemuksia tuli reilut 12 800.
Opiskelijoille kuitenkin myönnettiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän ensimmäisiä oleskelulupia, eli runsaat 12 000. Edellisvuonna oleskeluluvan saivat lähes kaikki hakijat.
Hakemusmäärän kasvun taustalla ovat Migrin mukaan esimerkiksi vuonna 2022 tehdyt muutokset opiskelija- ja tutkijalakiin, jotka ovat lisänneet Suomen houkuttelevuutta opiskelu- ja asuinmaana.
Suomeen haetaan tällä hetkellä opiskelemaan erityisesti Etelä-Aasiasta, kuten Bangladeshista ja Nepalista.
Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on ollut selvässä kasvussa jo nelisen vuotta, Migri kertoo.
Myös erityisesti opiskelijoiden perheenjäsenten hakemukset ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti. Oleskelulupia perhesiteen perusteella hakivat eniten Filippiinien, Sri Lankan, Intian, Bangladeshin ja Nepalin kansalaiset, Migri kertoo.
Kaikkiaan yli 196 000 hakemusta
Maahanmuuttovirastoon tuli kaiken kaikkiaan yli 196 000 eriperusteista hakemusta vuonna 2024 ja virasto teki yhteensä lähemmäs 188 500 päätöstä. Myönteisten päätösten määrä laski viime vuonna.
Vuonna 2024 tehdyistä kaikista Migrin päätöksistä 84 prosenttia oli myönteisiä ja seitsemän prosenttia kielteisiä, Migri kertoi.
Viraston mukaan myös lupien valvontaa on kehitetty ja laajennettu automaattisen jälkivalvonnan avulla. Maahanmuuttovirasto voi tehokkaammin puuttua oleskelulupien väärinkäytöksiin ja peruuttaa luvat, joille ei sen mielestä enää ole perustetta.