Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä lähes puolittui viime vuonna.
Suomeen suuntautuvassa työperusteisessa maahanmuutossa oli viime vuonna laskua etenkin sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Kehitys käy ilmi Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vuoden 2024 vuosiraportista.
Esimerkiksi rakennusalalle myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat putosivat 72 prosenttia edellisvuodesta, kertoo Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedotteessaan.
– Arvioimme, että talouden heikko suhdannetilanne ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet myönnettyjen lupien määrän laskuun. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan lupamäärissä puolestaan näkyi julkisen sektorin ja etenkin hyvinvointialueiden heikko taloustilanne, sanoo Migrin tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä tiedotteessa.
10:19
EMN:n raportin mukaan maahanmuutossa nähtiin viime vuonna yleisesti laskua edellisvuoteen.
Ensimmäisiä oleskelulupia Suomeen työnteon perusteella myönnettiin yhteensä noin 11 100. Pudotusta oli noin 23 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Historiallisesti tarkasteltuna määrä oli Migrin mukaan silti korkea, ja työperusteisia oleskelulupia myönnettiin heikosta taloustilanteesta huolimatta enemmän kuin ennen koronapandemiaa.
Suomeen tullaan edelleen töihin pääosin Aasiasta.
Yleisimmät hakijakansalaisuudet viime vuonna olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam. Thaimaan kansalaiset nousivat toiseksi suurimmaksi ryhmäksi monen muun kansalaisuuden ohi thaimaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden hakemien työlupien vuoksi. Luonnonmarjanpoimijat hakivat viime vuonna poikkeuksellisesti työntekijän oleskelulupaa.
Lue myös: Näistä yllättävistä maista haetaan erityisesti Suomen korkeakouluihin – "Halutaan hakea koulutusta länsimaista"
Oleskelulupia opiskeluun haettiin ennätysmäärä
Opiskelijoiden maahanmuuton trendi sen sijaan on kasvava. Opiskeluperusteisia ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä vajaat 14 200. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli noin kymmenen prosenttia.
Aasian maat olivat merkittävästi edustettuina myös opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa. Eniten opiskelijoita saapui Bangladeshista, Nepalista ja Kiinasta.
Perhe oli yleisin syy muuttaa Suomeen, mutta myös näissä luvissa nähtiin laskua edellisvuoteen.
Vuonna 2024 ensimmäisen oleskeluluvan perhesiteen perusteella sai noin 18 000 ihmistä, mikä oli pudotus edellisvuoden ennätysluvuista. Monet perheet kuitenkin haluavat jatkaa oleskeluaan Suomessa, sillä jatkolupia myönnettiin huomattavasti enemmän kuin vuonna 2023.
– Myös perhesideluvissa Aasian maat olivat kärjessä. Tätä selittää erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden lisääntynyt muuttoliike, Hirvelä kertoo.
– Venäjä puolestaan putosi pois viiden suurimman hakijakansallisuuden joukosta.
Lue myös: Venäläiskuljettajat valtasivat Suomen tavaraliikenteestä ison siivun – nyt kaksi toimijaa karuissa vaikeuksissa
Turvapaikanhakua hillitsi muun muassa itärajan sulku
Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä väheni noin puoleen edellisvuodesta. Viime vuonna jätettiin yhteensä noin 2 900 turvapaikkahakemusta, kun vuonna 2023 määrä oli noin 5 400.
EU-alueen korkea turvapaikkahakemusten määrä ei siis ole heijastunut Suomeen.
– Hakemusmäärän kasvua hillitsivät itärajan sulun lisäksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta, Suomen maantieteellinen sijainti sekä tiettyjen kohdemaiden, kuten Saksan, Espanjan, Italian ja Ranskan vetovoimatekijät Suomeen verrattuna, Hirvelä sanoo tiedotteessa.
Perinteisesti tilastojen kärjessä olleet Somalia, Afganistan ja Irak olivat myös vuonna 2024 yleisimmät turvapaikanhakijoiden lähtömaat. Näidenkin kansalaisuuksien jättämien hakemusten lukumäärät kuitenkin pienenivät.
1:36