Ukrainan sota ja Suomen Nato-jäsenyyshakemusprosessi ovat saaneet poliisin tarkastelemaan viime kuukausina aivan uudella tavalla analyysikykyään ja tilannekuvatoimintojaan.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan myös Nord Stream -kaasuputkien räjähdykset osoittivat, että hereillä pitää olla.
– Suuri huoli on siitä, tapahtuuko meidän kriittiseen infraan sabotaasia tai vastaavia iskuja. Tämän myötä turvallisuustilanteen muutokset ovat selkeästi vaikuttaneet poliisin arkeen, Kolehmainen sanoi Rikospaikan haastattelussa.
Käytännössä tämä näkyy Kolehmaisen mukaan niin, että valmius- ja varautumistyö on nyt päivittäin agendalla koko poliisikunnassa.
– Ukrainan sodan puhjettua meillä käynnistettiin 10 000 sensorin verkosto eli kaikki meidän henkilökuntaan kuuluvat siviilityöntekijät ja poliisit saivat tiedustelukysymykset, joita he omassa arjessa jatkuvasti skannaavat ja kokoavat heikkoja signaaleja. Nämä tiedot kootaan keskusrikospoliisissa raportiksi ja tämä tilannekuvaraportti palvelee valtion ylimpään johtoon asti, Kolehmainen kertoi.
Mistä signaaleja kootaan?
Luupin alla on laaja hybridivaikuttamisen kirjo.
– Vaikkapa mielenosoitukset, valeuutiset, kyberrikollisuus ja ääripäässä poliittinen terrorismi ja poliittiset väkivallanteot, Kolehmainen sanoi haettavista signaaleista.
Hän ei tarkemmin erittele, mitä tai millaisia signaaleja tiedustelussa on saatu koottua.
– On tärkeää tunnistaa ne ja sitä kautta hakea mahdolliset vastatoimet tilannekuvaa varten.
