Kyberhyökkäykset ja niihin varautuminen nousivat keskustelunaiheiksi viimeistään Ukrainan sodan myötä.
Kuluvan vuoden aikana Venäjää on pidetty enenevässä määrin Suomen kyberturvallisuudelle. Kyberhyökkäyksiin varauduttiin erityisesti Nato-prosessin ollessa vielä alkuvaiheissa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtaja Kirsi Karlamaa kertoo, että Suomella on pitkät perinteet kyberhyökkäyksiin varautumisessa ja kyberturvallisuuden kehittämisessä.
– Olemme jo 1970-luvulta asti harjoitelleet elinkeinoelämän ja viranomaisten kanssa erilaisia häiriö- ja kriisitilanteita varten. Elinkeinoelämällä ja yksityisellä puolella on suuri vastuu.
Lue myös: Voisiko kyberhyökkäys estää tv-lähetyksiä Suomessa? Asiantuntija Benjamin Särkkä vastaa ja kertoo, millaisia yrityksiä kalastella tietoa Suomeen kohdistuu nyt
Vastuuta on syytä painottaa, sillä Suomen yhteiskunnalliset toiminnot ovat monelta osin elinkeinoelämän ja yksityisen puolen eli yritysten varassa, Karlamaa sanoo.
Se tarkoittaa sitä, kuten MTV Uutisten toimittaja Ivan Puopolo tiivistää asian: "Puolustusvoimat astuu kuvioon silloin, kun joku tekee ’perinteisen’ hyökkäyksen, mutta kyberpuolella yksityiset yritykset vastaavat varautumisesta".
Karlamaa vahvistaa jaottelun.
– Yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista vastaavat pitkälti elinkeinoelämä ja yksittäiset yritykset.
Toki viranomaisetkin osallistuvat varautumiseen moninkin eri roolein, sanoo Karlamaa. Esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskus kerää kaiken tiedon yhteen, minkä jälkeen keskus jakaa tietoa tueksi päätösten tekoon sekä opeiksi yrityksille.
Karlamaa kertoo, että Suomi kerää myös kyberturvallisuusoppeja Ukrainan sodasta.
0:56
Karlamaa kertoo, mitkä laitteet ovat riski kyberhyökkäyksille ja myös sen, millä yleisimmällä keinolla suomalaisilta on huijattu rahaa.