Venäjän ja Suomen välillä on kiristynyt viime päivinä entisestään kaasuputkitapauksen johdosta. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että hallitus tänään ilmoitti Suomi-Venäjä -seuran rahoituksen loppumisesta.
Supo arvioi tänään julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut.
Supon apulaispäällikkö Teemu Turunen kertoo Supon varoittaneen vuosi sitten asiasta.
– Tästä huolimatta arviomme on se, että lamaannuttavan, massiivisen, Suomen alueelle kohdistuvan iskun todennäköisyys on pieni.
Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan Turusen mukaan suomalaisen yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä rakenteita, kuten energiahuollon, terveydenhuollon ja logistiikan rakenteet.
Turusen mukaan merenalaisen infrastruktuurin valvonta on hankalaa, ja tästä syystä varautuminen on tärkein tapa torjua mahdollisia uhkia.
– Kaasuputken ja datakaapelin kohdalla tämä näkyykin, sillä meillä on varavaihdot ja olemme varautuneet erilaisiin tilanteisiin.
Venäjä on ollut aina prioriteetti
Turunen kertoo Venäjän olleen Supon vastavakoilun prioriteetti koko sen olemassaolon ajan, eli noin 75 vuotta.
– Olemme todenneet hyvin suoraan, että Venäjä on Suomen kansallisen turvallisuuden suurin uhka.
Turunen kertoo Suomen Nato-jäsenyyden yhtäältä lisäävän Venäjän kiinnostusta Suomen kautta saatavaan tietoon, mutta toisaalta muodostavan merkittävän pelotteen vaikuttamisen toteuttamiselle.
Turusen mukaan Venäjän työkalupakki vaikuttamiseen on laaja, lähtien tiedustelusta ja kyberinfraan vaikuttamisesta, ulottuen aina kriittiseen infraan.
– Varmasti he ovat niitä valmiita käyttämään jos siihen on mahdollisuus ja se hyödyttää heitä. Mutta kyllä meidänkin viranomaiskoneistomme on hereillä, ja nämä eivät ole meille tuntemattomia asioita, Turunen toppuuttelee.
Turunen ei pidä myöskään esimerkiksi poliittisia murhia suurena riskinä Suomessa.
– Suomi on tällä hetkellä Nato-maa, ja varautumisemme taso on varsin hyvä. Sellainen ajattelu ei tällä hetkellä ole realismia.
Kiina ja Lähi-itä
Kiina on toinen valtio, jonka Supo nimeää katsauksessaan, joka kohdistaa Suomeen vakoilua ja tiedustelua. Turusen mukaan Kiina on kuitenkin hyvin erityyppinen toimija kuin Venäjä.
– Kiinan ydinintressi keskittyy suurvaltakamppailuun, jossa puhutaan kilpailusta raaka-aineista, teknologiasta tai talousasioista. Teknologian rooli varmasti korostuu suurvaltakamppailussa.
Turunen pitää digitalisaatiota yhteiskunnalle sekä uhkana että mahdollisuutena. Venäjä on käyttänyt työkalupakistaan tähän mennessä enimmäkseen vähemmän järeitä keinoja, kuten palvelunestohyökkäyksiä, joita on viime päivinäkin nähty.
– Sinänsä nämä eivät aiheuta merkittävää haittaa, ne ovat enemmän demonstratiivisia mielenosoituksia, jotka pystytään suhteellisen helposti korjaamaan.
Turusen mukaan Israelin ja Hamasin välinen konflikti ei myöskään ole päässyt laajentumaan niin merkittävästi, että siitä koituisi Suomelle uhkaa.
– Israelin ja Palestiinan välisellä konfliktilla pitkät juuret, ja terroristijärjestö Hamas onnistui tietysti Israelin tiedustelun yllättämään. Tietysti yksittäiset toimijat voivat tästä inspiroitua, mutta kokonaisuudessaan emme näe sitä merkittävänä uhkana.
Katso Supon apulaispäällikkö Teemu Turusen koko haastattelu jutun videolta.