Virkaesityksen mukaan Turku ja Espoo maksaisivat molemmat radasta yli 262 miljoonaa euroa.
Länsirata-hankkeen osakaskunnat ovat päässeet alustavaan sopuun ratahankkeen rahoituksesta, kertoi Turun kaupunki keskiviikkona. Hanketta on kutsuttu myös Turun tunnin junaksi.
Kunnat ovat käyneet valtion kanssa osakassopimusneuvotteluja, joihin on sisältynyt hankkeen rahoitusvastuista sopiminen.
Kuntien virkajohdon valmistelemassa päätöksessä kuntien päätöksentekijöille esitetään, että kunnat sitoutuvat ensimmäiseen vaiheeseen yhteensä 400 miljoonalla eurolla. Toisen vaiheen toteutukseen kunnat sitoutuisivat yhteensä 300 miljoonalla eurolla edellyttäen, että valtio tekee siitä toteutuspäätöksen vuoden 2031 loppuun mennessä.
Valtion ja kuntien kesäkuussa 2024 sopimaa esisopimusta noudatteleva hankkeen rahoitusjako tarkoittaa, että kuntien osuus rahoituksesta on vajaat 31 prosenttia.
Kuntien kesken jaettavasta rahoituksesta Turku ja Espoo ottaisivat molemmat 37,5 prosentin siivun eli 262,5 miljoonaa euroa. Salo ja Lohja maksaisivat molemmat 52 miljoonaa euroa, Vihti 45 miljoonaa ja Kirkkonummi 26 miljoonaa. Luvuissa ei ole huomioitu mahdollisia hankkeeseen osoitettavia EU-tukia.
Valtion talousarviossa on hankkeeseen 400 miljoonan euron rahoitusvaltuus, jonka lisäksi hankeyhtiölle annettaisiin oikeus hankkia vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa.
Kunnat sopivat myös kakkosvaiheesta
Espoosta Veikkolan, Vihdin, Lohjan ja Salon kautta Turkuun kulkeva nopea raideyhteys on Suomen suurin infrahanke.
Länsirataa edistetään hallitusohjelman mukaisesti kokonaisuutena, mutta vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin osuudet Espoo–Vihti–Lohja, Salo–Hajala ja Nunna–Kupittaa ja toisessa vaiheessa osuudet Lohja–Salo ja Hajala–Nunna.
Kunnanvaltuustojen odotetaan tekevän päätöksen osakassopimuksen hyväksymisestä marraskuussa 2025. Kuntien on tarkoitus sopia keskenään myös toisesta vaiheesta, vaikka valtio ei ole tehnyt siitä päätöksiä.