Turkki pidätti 10 eläkkeellä olevaa amiraalia – kritisoivat kanaalisuunnitelmaa avoimella kirjeellä

Turkissa pidätettiin maanantaina 10 entistä amiraalia, jotka olivat allekirjoittaneet uutta kanaalisuunnitelmaa kritisoivan avoimen kirjeen. Lisäksi neljä amiraalia on määrätty ilmoittautumaan poliisille.

Kirjeen allekirjoittaneita 104:ää eläköitynyttä amiraalia on syytetty politiikan ja armeijan sekoittamisesta.

Kirjeessä amiraalit sanoivat, että suunniteltu Bosporinsalmen ohittava kanaali uhkaisi Montreaux'n yleissopimusta, joka takaa siviililaivoille vapaan liikkumisen Välimeren ja Mustanmeren välillä ja sääntelee sotilasalusten liikkumista.

NTV-kanavan mukaan pidätettyjä syytetään "voiman ja väkivallan käytöstä" perustuslaillisen järjestyksen hävittämiseksi.

Syyttäjien mukaan amiraaleja epäillään sopimuksesta rikoksen tekemiseen valtion turvallisuutta ja perustuslaillista järjestystä vastaan.

Hallinto näkee vallankaappausten kaikuja

Turkin hallinto reagoi kirjeeseen sunnuntaina voimakkaasti. Presidentin tiedottajan Ibrahim Kalinin mukaan kirje muistuttaa "vallankaappausten ajoista".

– Heidän pitäisi tietää paremmin, että arvostettu maamme ja sen edustajat eivät tule ikinä hyväksymään tällaista asennetta, Kalin tviittasi.

– Tällainen kirje ei palvele mitään tarkoitusta paitsi demokratiamme rapauttamista, Turkin armeijan moraalin ja motivaation heikentämistä ja vihollistemme miellyttämistä, Turkin puolustusministeriö kommentoi.

Turkin armeija on pitkään nähnyt itsensä maan maallisen perustuslain takuumiehinä. Armeija teki kolme vallankaappausta vuosien 1960 ja 1980 välillä.

Itsevaltaisen presidentin Recep Tayyip Erdoganin hallinto selvisi vallankaappausyrityksestä vuonna 2016.

Amiraalien kirjettä on pidetty merkittävimpänä sotilaiden puuttumisena politiikkaan sitten vallankaappausyrityksen.

Kanaalin merkityksestä epäselvyyttä

Istanbulin kanaali on yksi presidentti Erdoganin suurista infrastruktuurihaaveista, ja suunnitelma sen rakentamisesta hyväksyttiin viime kuussa. Viranomaisten mukaan kanaali tarvittaisiin, jotta laivaliikenteen painetta Bosporinsalmen läpi voitaisiin höllätä. Uusi kanaali olisi 45 kilometriä pitkä ja maksaisi 75 miljardia liiraa eli 8,4 miljardia euroa.

Salmi on erittäin vilkkaasti liikennöity: viime vuonna sen läpi kulki yli 38 000 alusta, eli yli sata alusta päivässä. Salmessa on myös tapahtunut useita vesiliikenneonnettomuuksia viime vuosina.

Muun muassa Istanbulin pormestari, oppositiopuolue CHP:n Ekrem Imamoglu vastustaa kanaalia ankarasti.

Kanaalin vastustajat vetoavat toisaalta vahinkoon, jota sen rakentaminen aiheuttaisi luonnolle, mutta myös siihen, että uusi vesitie loisi epävarmuutta siihen, miten Montreaux'n yleissopimusta jatkossa tulkittaisiin. Uusi kanaali mahdollistaisi laivojen liikkumisen merten välillä ilman, että ne kulkisivat sopimuksen alaisilla vesialueilla.

Saksan Marshall-rahaston analyytikon Ozgur Unluhisarciklin mukaan on epäselvää, missä määrin kanaali todella uhkaisi sopimusta.

– Montreaux on sopimus, joka takaa Turkin turvallisuuden. Vaikka uusi kanaali ei kuuluisikaan sopimuksen alle, Turkin on kunnioitettava sen ehtoja, hän sanoi AFP:lle.

Jos sopimuksen katsotaan koskevan uuttakin kanaalia, Unluhisarciklin mukaan Turkki ei voisi esimerkiksi vaatia väylämaksuja aluksilta.