Mainos

Iran: Kiinniotetun tankkerin tutkinnan nopeus on riippuvainen miehistön yhteistyöstä

1:51
Video: Näin Iranin vallankumouskaarti otti haltuunsa Britannian tankkerin.

Iranin mukaan kiinniotettuun brittitankkeriin tehtävän tutkinnan nopeus riippuu siitä, miten sen miehistö on kykeneväinen yhteistyöhön.

Paikallisen satama- ja merenkulkuviranomaisen mukaan miehistön tarpeisiin ollaan valmiita vastaamaan, mutta tutkinta täytyy saada tehtyä.

Iranin vallankumouskaarti otti Stena Impero -tankkerin kiinni perjantaina Hormuzinsalmessa. Viranomaisen mukaan alus törmäsi kalastusalukseen ja jätti hätäkutsun huomiotta.

Kaarti julkaisi lauantaina videon, jossa näytettiin kuinka pikaveneet saarsivat aluksen, jonka jälkeen helikopterista laskeutui joukkoja kannelle.

Valtioilla ei ole oikeutta häiritä laivojen kulkua, ellei taustalla ole painavia todisteita vilpillisestä toiminnasta

Kulki alus sitten kansainvälisillä vesillä tai Iranin alueella, ei valtiolla olisi ollut oikeutta ottaa alusta haltuunsa, sanovat merioikeuden professorit.

–  Yksiselitteisesti ei ole oikeutta. Kansainvälisessä merioikeudessa todetaan, että kauppalaivoilla on aina rajoittamaton oikeus läpikulkuun, kun kyse on viattomasta läpikulusta, sanoo Malmössä sijaitsevan Maailman merenkulkuyliopiston WMU:n eläköitynyt merioikeuden professori Patrick Donner.

–  Pitää katsoa, mikä on sellaista toimintaa, mikä ei ole vilpitöntä läpikulkua. Sellaista olisi esimerkiksi radiokuuntelu, radiohäirintä ja sen tyyppinen toiminta.

Turun yliopiston ja Pohjoismaisen merioikeusinstituutin professorin Henrik Ringbomin mukaan lauantain tietojen perusteella näyttää aika lailla selvältä, että tankkerin haltuunotto loukkaa kansainvälistä merioikeutta.

– Liikkumis- ja navigointioikeudet riippuvat siitä, millä alueella alus on liikkunut. Pääsääntö on se, että laiva saa liikkua ihan aluevesilläkin ilman, että mikään rantavaltio tai joku muu häiritsee sitä.

–  Täytyy olla hyvinkin painavat todisteet hyvin vakavasta rikoksesta. Jos toiminta on vilpitöntä, laiva liikkuu ja tekee normaalia bisnestä, missään ei voi tehdä tällaista, ellei laiva olisi ihan Iranin satamassa, mutta siitähän tässä ei ole kyse.

Yhdysvaltain energiaministeriön alla toimiva Energy Information Administration (EIA) kertoo sivuillaan, että salmen kautta kulkee merkittävä määrä maailman öljykuljetuksista. EIA:n mukaan ongelmat salmella voivat vaarantaa maailman energiaturvallisuuden, johtaa toimitusongelmiin ja siten lopulta korkeampiin öljyn hintoihin.

"Ratifioinnilla ei tässä tapauksessa suurempaa merkitystä"

Molemmat professorit mainitsevat Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS), joka astui voimaan vuonna 1994. Suurin osa maista on sopimuksen ratifioinut. Iran on allekirjoittanut sopimuksen, muttei ratifioinut sitä. Ringbom kuitenkin sanoo, että jo sopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa sitä, että valtio on sitoutunut olemaan tekemättä asioita, jotka vahingoittavat sopimuksen tarkoitusta.

–  Tämä on kansainvälistä tapaoikeutta. Useampi maa on ratifioinut, ja kukaan ei oikeastaan kyseenalaista tätä.

–  Navigaatio-oikeudet sitovat kaikkia riippumatta, onko sopimuksen ratifioinut vai ei.

Donner näkee ongelmallisena myös kansainvälisen yhteisön puutteelliset mahdollisuudet antaa sanktioita yksittäiselle itsenäiselle valtiolle.

Kiistämätön oikeus kauttakulkuun

Donner mainitsee esimerkkinä Istanbulin läpi kulkevan Bosporinsalmen. Vaikka salmi menee Turkin halki, kansainvälisellä merenkululla on Donnerin mukaan kiistämätön oikeus kauttakulkuun. Ringbomin mielestä Englannin kanaali on kuvaavampi esimerkki, kun tarkastellaan Hormuzinsalmea, sillä Bosporinsalmeen sovelletaan erillistä artiklaa, jossa vanhat valtiosopimukset takaavat kauttakulun.

–  Yleisesti rantavaltiolla on hyvin vähäiset oikeudet puuttua, kunhan laivat tekevät sitä, mitä niiden kuuluukin, Ringbom sanoo.

Iran on väittänyt, että Stena Impero -säiliölaiva olisi törmännyt kalastusalukseen. Ringbom näkee, että viattoman läpikulun ehto ei enää täyttyisi, jos laiva yrittäisi tahallaan törmätä muihin aluksiin. Hänestä on kuitenkin lähes mahdotonta, että tankkeri olisi tahallaan törmännyt alukseen.

Tieto Stena Imperon haltuunotosta tuli vain pari tuntia sen jälkeen, kun Gibraltarin tuomioistuin oli ilmoittanut jatkavansa heinäkuun alussa pysäytetyn Grace One -tankkerin kiinniottoaikaa 30 päivällä.

Iranilaistankkeri pysäytettiin heinäkuun alussa. Iran on tuominnut pysäyttämisen ja pitää sitä laittomana. Britannian ulkoministeri on painottanut, että Syyriaa kohti matkalla olleen öljytankkerin kiinniotto Gibraltarilla oli laillinen.



Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja