Turkin presidentinvaalit jakoivat kansan kahtia – tutkijat uskovat nuorten äänestävän jaloillaan

Turkki valitsi jälleen Erdoganin presidentiksi – miksi ja mitä siitä seuraa? 10:13
Toni Ala-Ranta arvioi MTV Uutisille, mitä Erdoganin uudesta valtakaudesta seuraa.

Turkin presidentinvaaleissa voittanut ja hieman yli puolet äänistä saaneen Recep Tayyip Erdoğanin ei uskota päästävän vallankahvasta irti jatkossakaan.

MTV Uutisissa vieraillut ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta kertoo, että Recep Tayyip Erdoğanin voitto herätti suuria tunteita sekä Turkin oppositiossa, että Erdoganin kannattajissa. 48 prosenttia turkkilaisista äänesti vastaehdokas Kemal Kilicdaroglua.

Äänestystulos kertoo kansan kahtia jakautumisesta.

On jopa spekuloitu, että vaaleissa olisi ollut vilppiä, mutta Alaranta ei usko sen ratkaiseen vaaleja.

– Ainahan siellä vilppiä on, etenkin kurdialueella, mutta ei se suureen tulokseen vaikuta. Isompi ongelma on se täysin epäreilu asetelma vaalikamppailuun lähtiessä.

– Erdoganilla oli käytännössä hallinnassaan tv- ja mediakoneisto, jossa hän sai myllyttää aika ajoin jopa totuuden vastaista asiaansa. Oppositiolla oli käytännössä käytössään vain sosiaalinen media.

Aivovuoto kiihtyy

Epäreilusta asetelmasta huolimatta vain yli puolet turkkilaisista äänesti Erdogania. Voitto ei siis ollut ylivoimainen. Etenkin nuorten turkkilaisten on oletettu äänestävän jaloillaan.

– Puhutaan aivovuodosta, eli nuorempi, ulkomaille opiskelemaan lähtenyt väestö ei enää palaa. Turhautumista on ilmassa paljon.

Toni Alarannan mukaan Erdoganin voitto saatetaan kokea askeleena uhkaavampaan suuntaan.

– Pelätään ehkä, että mitä uskaltaa sanoa enää somessa.

Yli puolet turkkilaisista ei kuitenkaan halua muutosta, siitä Erdoganin voitto myös osaltaan kertoo. 

– Osa kannattajakunnasta suhtautuu hyvin eksistentiaalisesti Erdoganiin, jonka koetaan edustavan heitä laajana väestöryhmänä. He kokevat, että ovat paljon kärsineet ja kokeneet, ja että Erdogan on heidän puolellaan.

Alarannan mukaan kyse on hyvin onnistuneesta identiteettipolitiikasta.

Mikäli Erdogan ei olisi voittanut, spekuloivat tutkijat Ala-Rannan mukaan, olisiko hän kuitenkaan perääntynyt.

– Ensi vuonna Turkissa on paikallisvaalit, joita oppositio hallitsee. Entä jos oppositio voittaa ne, kuinka pitkälle Erdogan on valmis valtaansa jakamaan, Alaranta pohtii.

Erdoganin valtakausi tulee kestämään ainakin vuoteen 2028 asti. 

– Erdogan ei ole kuolematon. Uskoisin, että hänen missionsa on löytää itselleen uskottava, karismaattinen seuraaja.


Lue myös:

    Uusimmat