Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuun lopulla, Suomessa alkoi välittömästi kiivas keskustelu pikaisesta sotilasliitto Natoon hakeutumisesta. Pian kävi ilmi, että Suomen Nato-jäsenyys ei tulisi helpolla.
Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta 2022. Prosessia kiirehdittiin, ja heinäkuun alussa Suomesta ja Ruotsista tuli jo Naton tarkkailijajäseniä liittymispöytäkirjojen allekirjoitusten myötä.
Enää puuttui yksi vaihe. Kaikkien jäsenmaiden oli ratifioitava Suomen ja Ruotsin hakemukset.
Maa toisensa jälkeen ratifioi viipymättä Suomen hakemuksen ja toivotti tervetulleeksi liittoon. Länsimaissa käytiin jopa kilpailua siitä, kuka saa ratifioida Suomen hakemuksen ensimmäisenä. Onnitteluja sateli. Suomessakin oltiin historiallisen yhtä mieltä siitä, että Natoon liittyminen on tarpeen – jopa välttämätöntä.
Turkki-prosessi
Kaksi maata on kuitenkin laittanut kapuloita Suomen ja Ruotsin Nato-rattaisiin tähän päivään saakka.
Jo toukokuussa ennen Nato-hakemuksen jättämistä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan oli kohahduttanut ilmaisemalla, että Ruotsilla ja Suomella ei ole asiaa Natoon. Erdogan syytti Suomea ja Ruotsia terroristijärjestöjen tukemisesta. Tämän lisäksi Unkari on epäröinyt Suomen ja Ruotsin kohdalla, eikä ole vielä tukenut Suomen ja Ruotsin Natoon liittymistä.
Erityisesti Turkin lepyttäminen on ollut yli 10 kuukautta kestänyt prosessi, jossa on koeteltu Suomen ja Ruotsin yhtenäisyyttä, diplomatiaa ja kärsivällisyyttä.
Pitkin kesää, syksyä, talvea ja nyt orastavaa kevättä Turkin suunnalta on kantautunut uusia vaatimuksia ja ehtoja jäsenyyden ratifioinnille. Useamman kuukauden ajan on ollut tiedossa, että Turkki suhtautuu suopeammin Suomen kuin Ruotsin Nato-jäsenyyteen.