Miksi mikään ei horjuta Erdoganin uskollisimpia kannattajia? Kovaotteiseen presidenttiin luottaa sitkeästi ainakin 40 prosenttia äänestäjistä

Vaikka oppositioliittouman presidenttiehdokas ja päähaastaja Kemal Kilicdaroglu johtaa pari päivää ennen vaaleja yhä mielipidemittauksissa Erdogania selvästi, istuvaa presidenttiä kannattaa sitkeästi yhä ainakin 40 prosenttia äänestäjistä.

Erdoganin kannatus on kutistumisestaan huolimatta vankkaa, vaikka Turkilla on lukuisia vakavia ongelmia.

Vuosia jatkuneet talousongelmat, riippumattomien arvioiden mukaan jopa yli 100 prosenttiin kivunnut inflaatio, poliittiset myrskyt tai sananvapauden kaventuminen eivät ole saaneet Erdoganin ydinkannattajia kallistumaan Kilicdaroglun puolelle.

Edes Turkin vuosisadan suurimman katastrofin eli 50  000 ihmistä surmanneen helmikuisen maanjäristyksen jälkipuinti ei ole horjuttanut Erdoganin fanaattisinta kannattajakuntaa.

Mestarillinen strategi

Suurin syy tähän on Erdoganin lähes totaalinen kontrolli Turkin mediasta eli siitä, mitä tietoa turkkilaiset saavat maansa ja maailman tapahtumista, arvioi Washingtonin Lähi-idän politiikan instituutin Turkin-tutkimusohjelman johtaja Soner Cagaptay STT:lle.

Cagaptay on kirjoittanut useita kirjoja Erdoganin valtakaudesta ja tutkinut Erdogan-ilmiötä.

– Tätä valtaansa käyttäen Erdogan on nostanut valokeilaan sen, että Turkista on tullut hänen aikanaan sotateollisuusvalta, joka on rakentanut oman lentotukialuksen. Siellä kerrotaan, että Turkki on saanut hänen aikanaan ensimmäisen kansallisesti rakennetun sähköauton ja löytänyt maakaasu- ja öljyesiintymiä. Mielestäni tämä on toiminut, Cagaptay sanoo.

Cagaptayn mukaan Erdogan myös julisti vaalit useilla viikoilla aikaistettuina strategiseen aikaan:

– Hän teki tämän mestarillisesti. Juuri kun maanjäristyksen jälkipuinti oli kääntynyt kansallisesta surusta viranomaisten toimien arvosteluun, ihmiset – maanjäristysalueen asukkaita lukuun ottamatta – alkoivatkin puhua vaaleista.

Erdogania kannatetaan "kuin jalkapallojoukkuetta"

Politiikan tutkija Emre Erdogan Istanbul Bilgi -yliopistosta sanoo, että Turkissa vastakkainasettelu on johtanut kärjistyneeseen me tai he -ajatteluun, mikä on yleistynyt useissa muissakin maissa Suomea myöten.

Siksi jotkut kannattavat presidentti Erdogania kuin jalkapallojoukkuetta eli läpi epäonnistumisten, ja hänen kannattamisensa on monelle osa omaa identiteettiä.

Turkissa vastakkainasettelu juontuu jo Turkin perustamiseen vuonna 1923, kun moderni Turkki perustettiin Mustafa Kemal Atatürkin johdolla ja maata länsimaistettiin kovin ottein.

– Erdoganin vankkumaton suosio johtuu siitä, että tämä on muuttunut kulttuurisodaksi. Konservatiivit, jotka kannattavat Erdogania, pitävät välimatkaa muihin ehdokkaisiin. Erdogan hyökkää pitkälle maallistuneita sekä myös kurdeja ja erityisesti heidän HDP-puoluettaan vastaan, tutkija sanoo STT:n puhelinhaastattelussa.

– Eri ryhmiin kuuluvat ihmiset eivät enää asu samoissa kaupunginosissa kuten ennen, eivätkä he katso samoja televisiokanavia ja he ovat eriytyneet myös verkossa, hän sanoo.

Lisäksi presidentti Erdoganin ulkomaailmaa uhmaavan retoriikan ja kotiin päin pelaavan ulkopolitiikan katsotaan nostaneen Turkin arvostusta maailmalla.

–  Hän on levittänyt islamia, hän on saanut ulkomaat pelkäämään, hän on näyttänyt voimamme, listasi Bursassa eräs keski-ikäinen mies riippumattoman toimittajan tekemällä katuhaastatteluvideolla.

Vaikka vaatimattomissa oloissa kasvanut Recep Tayyip Erdogan nykyisin asuu itse rakennuttamassaan hulppeassa palatsissa pääkaupungissa Ankarassa, uransa alkuaikoina hän tuli tunnetuksi "kansanmiehenä", ja joillekin hän on yhä yksi heistä.

Erdoganin aiempia saavutuksia ei voi väheksyä

Presidentti Erdoganin AK-puolueen (AKP) tultua Turkissa valtaan vuoden 2002 vaaleissa, alkoi vastakkainasettelu kiihtyä. Turkin entinen länsimaistunut ja maallistunut eliitti yritti kampittaa islamistisena pitämäänsä AKP:tä eri tavoin, kun taas Erdoganin kannattajat näkivät hänet järjestelmän uhrina ja sankarina.

Tätä nykyä Kilicdaroglun johtama CHP yritti muun muassa estää AKP:n Abdullah Gülin valitsemisen presidentiksi boikotilla vuonna 2007, ja seuraavana vuonna AKP yritettiin lakkauttaa oikeudenkäynnissä. Kummassakaan ei onnistuttu, ja AKP vain vahvistui.

Erdoganin päähaastaja Kemal Kilicdaroglu on yrittänyt vakuuttaa Erdoganin kannattajia siitä, että CHP on muuttunut hänen johdollaan kaikkia syleileväksi puolueeksi, joka ei voittaessaan enää syrjisi päähuivia käyttäviä naisia tai puuttuisi kenenkään elämäntapaan.

Lue myös: Mediat: Asiakirjavuoto paljastaa Venäjän salaisen suunnitelman – valemielenosoituksia ympäri Eurooppaa

Myöskään Erdoganin aiempia saavutuksia ei voida väheksyä. Erdoganin aikana talous kasvoi aluksi hyvin nopeasti. Hallinto rakensi paljon uutta infrastruktuuria ja toteutti suuria rakennusprojekteja,

Turkki modernisoitui ja maahan syntyi uusi konservatiivinen yläluokka uusine suuryrityksineen. Köyhimmille kannattajille alettiin jakaa ilmaisia elintarvikkeita, Turkissa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön eräänlainen "maitorahaksi" kutsuttu lapsilisä äideille ja sairaiden kotihoitoa alettiin tukea.

Erdogan kuluttanut paljon rahaa vaalien alla

Tutkija Emre Erdoganin mukaan viime vuoden puolella, joulukuussa, tapahtui pieni notkahdus presidentin kannatuksessa talousongelmien takia. Hallitus kuitenkin pelasti tilanteen pienin toimin, tutkija sanoo.

Ennen vaaleja AKP on myös kuluttanut paljon rahaa kannatuksen nostamiseksi inflaation aikana. Turkissa käytössä olevaa minimipalkkaa, valtion virkahenkilöiden palkkoja sekä kansaneläkkeitä on nostettu ja monille tahoille on jaettu erilaisia tukia ennen vaaleja.

Maanjäristysalueella hallintoa on arvosteltu hitaasta toiminnasta ja olemattomasta valmistautumisesta tuhojen estämiseksi, mutta se ei ole hetkauttanut kaikkia. Presidentti Erdogan on luvannut rakentaa upouusia asuinrakennuksia pikavauhtia.

– Esimerkiksi maanjäristyksen runtelemassa Kahramanmarasin kaupungissa presidentin kannattajat ovat sanoneet meille, että maanjäristys oli Jumalan tuottama ja niin voimakas, ettei kukaan olisi voinut tehdä mitään tuhojen estämiseksi, tutkija Erdogan kertoo.

Vahvasta vastakkainasettelusta johtuen vaaliaikaa leimaa pelko väkivaltaisuuksista. Näin voi käydä erityisesti silloin, jos äänestäjät epäilevät vaalivilppiä tai jos aletaan levittää väärää tietoa vaalien rehellisyyteen liittyen.

– Jos ihmiset epäilevät, että äänien laskemisessa tapahtuu väärinkäytöksiä, ihmiset voivat mennä kaduille. Tämän takia vaaleissa on oltava hyvin varovainen, tutkija sanoo.

Lue myös: Erdogan vastaan Kilicdaroglu – Turkissa sunnuntaina "tunteita nostattavat vaalit"