Turkin yli 60 miljoonaa äänestäjää päättävät sunnuntain vaaleissa, jääkö presidentti Recep Tayyip Erdogan valtaan vai päättyykö hänen kautensa yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen.
Vaikka oppositioliittouman presidenttiehdokas ja päähaastaja Kemal Kilicdaroglu johtaa pari päivää ennen vaaleja yhä mielipidemittauksissa Erdogania selvästi, istuvaa presidenttiä kannattaa sitkeästi yhä ainakin 40 prosenttia äänestäjistä.
Erdoganin kannatus on kutistumisestaan huolimatta vankkaa, vaikka Turkilla on lukuisia vakavia ongelmia.
Vuosia jatkuneet talousongelmat, riippumattomien arvioiden mukaan jopa yli 100 prosenttiin kivunnut inflaatio, poliittiset myrskyt tai sananvapauden kaventuminen eivät ole saaneet Erdoganin ydinkannattajia kallistumaan Kilicdaroglun puolelle.
Edes Turkin vuosisadan suurimman katastrofin eli 50 000 ihmistä surmanneen helmikuisen maanjäristyksen jälkipuinti ei ole horjuttanut Erdoganin fanaattisinta kannattajakuntaa.
Mestarillinen strategi
Suurin syy tähän on Erdoganin lähes totaalinen kontrolli Turkin mediasta eli siitä, mitä tietoa turkkilaiset saavat maansa ja maailman tapahtumista, arvioi Washingtonin Lähi-idän politiikan instituutin Turkin-tutkimusohjelman johtaja Soner Cagaptay STT:lle.
Cagaptay on kirjoittanut useita kirjoja Erdoganin valtakaudesta ja tutkinut Erdogan-ilmiötä.
– Tätä valtaansa käyttäen Erdogan on nostanut valokeilaan sen, että Turkista on tullut hänen aikanaan sotateollisuusvalta, joka on rakentanut oman lentotukialuksen. Siellä kerrotaan, että Turkki on saanut hänen aikanaan ensimmäisen kansallisesti rakennetun sähköauton ja löytänyt maakaasu- ja öljyesiintymiä. Mielestäni tämä on toiminut, Cagaptay sanoo.
Cagaptayn mukaan Erdogan myös julisti vaalit useilla viikoilla aikaistettuina strategiseen aikaan: