Turbulenttinen Posti lisää pakettiautomaatteja ja karsii myymälöitään – työntekijät lakkoilevat huomisesta alkaen

Kuluttaja hakee pakettinsa yhä harvemmin Postin myymälästä. Nykyään lähetys toimitetaan usein pakettiautomaattiin, joita asennetaan kiivaaseen tahtiin niin kauppakeskusten auloihin kuin taloyhtiöiden rappukäytäviin.

Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen kertoo, että Postin verkostossa on pakettiautomaatteja tällä hetkellä noin 1 450. Niistä liki 500 on asennettu tämän vuoden aikana.

Kesäkuun alussa Posti päätti kahdet yt-neuvottelut, joiden seurauksena yhtiö vähentää 200 työpaikkaa. Vähennykset koskevat muun muassa Postin palvelupisteitä, ja samalla yhtiö karsii 18 omaa myymäläänsä.

Posti kertoi kuluneella viikolla, että noin 700 paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnassa työskentelevän ihmisen työehdot muuttuvat marraskuussa. Työntekijäpuoli puolestaan sanoi torstaina, että se aloittaa käsittely- ja lajittelutoimintojen lakon niin, että työntekijät eivät mene sunnuntain myöhäisillasta alkaen töihin. Lakko kestää ensi keskiviikkoon.

Posti ilmoitti kesäkuussa myös muuttavansa pakettikuljetuksiaan koko maassa. Jatkossa paketit kuljetettaisiin asiakasta lähimpänä sijaitsevaan Postin palvelupisteeseen, joka on asiakkaan kotiosoitteesta riippuen joko pakettiautomaatti tai Posti. Tähän asti paketit on ensisijaisesti viety lähimpään Postiin, ellei asiakas itse ole valinnut tiettyä noutopistettä.

–  Jos kuluttaja ei ole tehnyt valintaa verkkokaupassa tai tehnyt Oma noutopiste -ohjausta, pyrimme hakemaan toimituspaikan mahdollisimman läheltä kuluttajan kotiosoitetta, Huttunen kertoo.

Huttusen mukaan uudistusta ei ole vielä otettu käyttöön muualla kuin pilottikaupungissa Turussa, mutta se on tarkoitus saattaa voimaan valtaosassa Suomea pian.

Automaatin voi asentaa taloyhtiöissä oman asunnon alakertaan

Noin neljännes kaikista verkkokauppaostoksista kulkee kirjepostin mukana vastaanottajan kotipostilaatikkoon. Kolme neljästä paketista päätyy asiakkaan kotiovelle, pakettiautomaattiin tai perinteiseen Postin toimipisteeseen.

–  Mitä suurempi tai painavampi paketti on, sitä tyypillisemmin se halutaan saada toimitettuna kotiovelle saakka, Huttunen toteaa.

Myös pakettiautomaatin voi asentaa kotioven tuntumaan. Postin Smartpost-automaatin saa hankittua esimerkiksi taloyhtiön rappukäytävään tai erilliseen huoneeseen talon yleisissä tiloissa. Automaattia ei kuitenkaan tule sijoittaa poistumistielle tai muuten haittaamaan paloturvallisuutta, muistuttaa Kiinteistöliiton lakimies Laura Lithenius.

Hänen mukaansa taloyhtiön olisi hyvä päättää pakettiautomaatin hankkimisesta yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä.

Pakettiautomaatin saa taloyhtiöön määräajaksi 2–5 vuodeksi, ja kuukausimaksu on sopimuskauden pituudesta riippuen noin 70–130 euroa kuukaudessa.

Keskustelu Smartpost-automaattien ympärillä kävi Litheniuksen mukaan kuumimpana vuoden 2017 tienoilla. Tuolloin myös vanhoihin taloyhtiöihin haluttiin hankkia automaatteja, mutta nykyään niitä asennetaan enimmäkseen uudiskohteisiin.

Posti ei halua kertoa tarkkoja lukuja taloyhtiöiden pakettiautomaattien määrästä. Huttusen mukaan niitä kuitenkin on satoja, ja ne sijaitsevat lähinnä kasvukeskuksissa pääkaupunkiseudulla sekä Turussa ja Tampereella.

Kiinteistöliiton Lithenius uskoo, että pakettiautomaatteja aletaan kaivata taloyhtiöihin yhä enemmän.

–  Pakettien määrä on suurta, ja tulevaisuudessa varmasti halutaan enemmän helppoutta asumiseen, hän sanoo.

Suomalaiset suosivat vielä suomalaista

Posti toimitti viime vuonna yli 40 miljoonaa pakettia. Pakettiliikenteen lisääntyminen selittyy verkko-ostosten suosiolla.

–  Verkkokaupan kasvu on globaali ilmiö, joka näkyy myös meillä. Postin toimittamien pakettien määrä kasvaa tälläkin hetkellä noin 10 prosentin vauhtia vuositasolla, Postin palvelupisteverkoston johtaja Huttunen sanoo.

Suomalainen tilaa noin kymmenen postipakettia vuodessa, mikä on moniin muihin länsimaihin verrattuna vielä vähäinen määrä. Kuluttajien ostokäyttäytymisen välillä on kuitenkin suuria eroja.

–  On verkkokaupan hevijuusereita, jotka tilaavat joka viikko verkkokaupasta jotain, mutta toisaalta on niitäkin, jotka eivät ole tehneet ensimmäistäkään verkkokauppaostosta, Huttunen kuvaa.

Tilatuimpien tuotteiden listalla on pitkään pyörinyt samoja tuotteita. Kirjat, pelit, elektroniikka ja vaatteet pitävät pintansa suosituimpina tilaustavaroina. Huttunen huomauttaa, että ruoan tilaaminen on kasvava trendi, joka näkyy myös ruokakauppojen verkkokaupan lisääntymisessä. Myös vertaisnettikauppa kasvaa, kun kuluttajat käyvät keskenään kauppaa nettikirpputorien välityksellä.

Postin tekemien tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisten tekemistä verkko-ostoksista tehdään kotimaisista verkkokaupoista. Ulkomailta tilatut tuotteet tulevat useimmiten Euroopasta, ja suuri kauppamaa Kiina pitää listan kolmossijaa.

–  On hassuakin, että ulkomailta tilatut verkko-ostokset tulevat muutenkin tutuista kauppakumppanimaistamme: Saksa ja Ruotsi ovat listan kärjessä.

 

Lue myös:

    Uusimmat