Postin varhais- ja päiväjakelu on yhdistettävä viimeistään 2030-luvulle tultaessa, kun sekä kirjepostin että sanomalehtien jakelumäärät ovat vähentyneet Suomessa, sanoo Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen.
Malinen sanoo STT:n haastattelussa, että kotitalouteen toimitetaan nykyisin keskimäärin viisi kirjettä viikossa, mutta pian enää kolme kirjettä viikossa. Tämä nostaa kirjekohtaista hintaa ja tekee jakelun etenkin harvaan asutuilla alueilla entistä kannattamattomammaksi.
– Ajatus on kyllä se, että erilaisten tuotevirtojen pitää yhdistyä siinä vaiheessa kun jaettavan määrä on kutistunut merkittävästi, Malinen sanoo.
Kirjeposti toimitettaisiin aamun sanomalehtijakelun yhteydessä
Toimitusjohtajan mukaan Posti on sitoutunut sanomalehtien varhaisjakeluun niin kauan kuin kysyntää on. Käytännössä siis myös kirjeposti toimitettaisiin aamun sanomalehtien yhteydessä.
Postinjakajille siirtymä tarkoittaisi harventuvia päivävuoroja ja lisääntyviä yötöitä. Kotiin toimitettavia postipaketteja halutaan kotiin ilta-aikaan, joka puolestaan tarkoittanee lisääntyviä iltatöitä.
Kirjepostin siirtyminen varhaisjakeluun ei sekään välttämättä olisi pysyvä järjestely. Malisen mukaan viesti lehtitaloilta Postin suuntaan on ollut, että reilun vuosikymmenen kuluttua valtaosa lehdistä on mobiililaitteissa digimuodossa.
– Vuoteen 2030 mennessä meidän sanomalehtiasiakkaista aika moni on jo tehnyt digitaalisen siirtymän. Jaamme kuitenkin niin kauan kuin on kysyntää.
Postissa on käynnissä tuhansia työntekijöitä koskevat neuvottelut työehdoista ja palkoista. Kirjepostin kannattavuuden kanssa painivassa yhtiössä työnantajan esittämät palkanalennukset tuskin jäävät viimeisiksi.
Kirjeposti voi loppua lähes kokonaan
Malisen mukaan Postin on myös valmistauduttava ajatukseen, että viiden vuoden päästä kirjeposti on lähes loppunut Suomessa. Esimerkkinä toimitusjohtaja käyttää Tanskaa, jossa kirjeiden lähetys on käytännössä loppunut. Suomi kulkee Malisen mukaan noin viisi vuotta Tanskan perässä.
