Tutkijoiden mukaan joidenkin potilaiden koronan jälkeinen "aivosumu" voi johtua traumaperäisestä stressistä. Neuropsykologisten oireiden riskiryhmään kuuluvat erityisesti sairaalahoitoon joutuneet potilaat.
Kalifornian lääketieteellisen yliopiston (UCLA Health) tutkijoiden tuoreessa tutkimuksessa kerrotaan, että osa koronasta toipuneista potilaista on raportoitunut pitkäänkin jatkunutta "aivosumua", jonka oireisiin kuuluu muun muassa keskittymiskyvyn heikentymistä, väsymystä, univaikeuksia ja ahdistusta.
Se on aiheuttanut epäilyksiä siitä, voiko uuden koronaviruksen aiheuttama tauti covid-19 aiheuttaa pysyvää aivovahinkoa.
UCLA:n tutkijoiden mukaan siitä ei välttämättä ole aina kyse. The Clinical Neuropsychologist -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että jälkihoidossa tulisi ottaa huomioon myös traumaperäisen stressireaktion ja -häiriön (PTSD) mahdollisuus.
Koska covid-19-potilaiden oireista saatava tieto ei ole vielä täysin kattavaa keskellä epidemiaa, tutkijat käyttivät sen lisäksi aikaisemmista SARS- ja MERS-koronavirusepidemioista kerättyä dataa.
Molemmissa aikaisemmissa epidemioissa parantuneiden potilaiden riski saada PTSD-oireita oli kohonnut.
Hoito voi jättää traumaperäisiä oireita
Tuoreen tutkimuksen mukaan oireita voi ilmetä intensiivisen sairaalahoidon jälkeen. Esimerkiksi tehohoitoon joutuminen ja hengitysputken asentaminen voi olla traumaattista pelokkaille potilaille.
Lisäksi sairauden aiheuttama äkillinen sekavuustila eli delirium voi aiheuttaa jopa hallusinaatioita, jotka voivat jättää traumaattisia muistoja.
Myös jo pelkkä teho-osastolle joutuminen voi aiheuttaa pelkotiloja, etenkin kun kyseessä on muutenkin poikkeuksellinen tilanne. Tästä on varoittanut aiemmin Lontoon yliopiston (UCL) koronaryhmä, BBC kertoo.
"Olin niin yksinäinen ja peloissani"
Esimerkiksi britannialainen 59-vuotias Tracy kertoi BBC:lle kolmen viikon sairaalajakson aiheuttaneen hänelle psykologisia oireita.
– Se oli kuin olisin ollut helvetissä. Näin ihmisten kuolevan, ja elämän poistuvan heistä. Henkilökunnalla oli kaikilla maskit päällä etkä nähnyt kuin pelkät silmät – olin niin yksinäinen ja peloissani.
Toipumisen jälkeen hän on kärsinyt takaumista, väsymyksestä ja uniongelmista. Hän on saanut terapiaa oireisiin, mutta kertoo edelleen kamppailevansa mielenterveyden kanssa.
Myös hoitohenkilökunta on kovalla koetuksella
UCLA:n tutkimuksessa myös todetaan, että hoitohenkilökunta on poikkeuksellisen kuormituksen alaisena epidemian jyllätessä ja siten riskissä saada psykologisia oireita.
Myös Suomessa uutisoitiin viime viikolla, että sairaanhoitajien uupumus on lisääntynyt huomattavasti koronaepidemian aikana. Joka toinen vastanneista koki työturvallisuutensa vaarantuneen koronatilanteen myötä.
Myös poikkeusolosuhteet itsessään voivat aiheuttaa oireita. Osalle vielä monin osin tuntemattoman viruksen pelko ja eristys läheisistä ihmisistä voi olla mielenterveydellisesti haastava tilanne.
UCLA:n tutkijoiden mukaan on tärkeä tutkia lisää, minkälaisia neurologisia oireita koronavirus ja covid-19 aiheuttavat.
– Emme oikeastaan tiedä vielä mitään covid-19:n selviytyjistä, sanoo tutkija Erin Kaseda.
– Kunnes meillä on riittävästi dataa, on vaikea sanoa mikä osuus potilaista kokee näitä toimintakykyyn vaikuttavia oireita suoraan viruksen, sairaalahoidon, tai psykologisten tekijöiden vuoksi.