Työntekijöiden kilpailukieltoja tulisi valvoa tai niiden käyttömahdollisuuksia rajoittaa, todetaan Aalto-yliopiston Akavalle tekemässä tuoreessa selvityksessä. Sen mukaan kilpailukieltosopimuksien käyttö on lisääntynyt ja niitä tehdään liian kevein perustein.
Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää sanoo, että 90 prosentissa uusista tarkastukseen tulleissa työsopimuksissa on kilpailukieltoehto.
– Siellä on säännönmukaisesti kuuden kuukauden sopimussakko, eikä ole mitään keinoa etukäteen selvittää, onko ehto pätevä vai ei. Sen vuoksi työntekijät eivät uskalla vaihtaa työpaikkaa, ja se on todella kamalaa.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjosen mukaan kilpailukielloista seuraa se, että hyvät ideat leviävät huonosti.
– Se on erittäin huono juttu Suomelle, jonka pitäisi pystyä parantamaan tuottavuuskasvuaan ja erittäin huono myös työmarkkinoille ja työmarkkinoiden liikkuvuudelle.
Rajoituksia tai valvontaa
Aalto-yliopiston professori Matti Liski ehdottaakin, että sopimukset pitäisi rekisteröidä.
– Rekisterin perusteella pystyttäisiin tekemään etukäteis- tai jälkivalvontaa. Pitäisi myös tuoda selkeämpää harkintaa siitä, millaiset sopimukset ovat kannatettavia ja millaiset haitallisia. Lisäksi lainsäädäntöä voisi muuttaa niin, että sopimukset kompensoitaisiin selvemmin työntekijöille.
Vireillä työryhmä asian etenemiseksi
Työministeri Jari Lindström (Sin.) on parhaillaan perustamassa työryhmää selvittämään lainsäädännön muutostarpeita.
– Tämä hallitus ei ehdi laatia lakia, mutta on olemassa yhteinen näkemys siitä, että kilpailukieltosopimuksessa on menty överiksi ja tähän täytyy tehdä korjauksia.