Työministeri Jari Lindström (sin.) selvityttää kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käytön työsopimuksissa.
Erityisesti Akavan mielestä asia on iso ja kasvava ongelma.
Koulutettujen työntekijöiden työsopimuksissa kilpailurajoitukset lisääntyvät nopeasti.
Työntekijät kokevat, että kilpailukiellot ovat usein turhia ja jäykistävät jo ennestään jäykkiä työmarkkinoita. Yhä enemmän rajoituksia on tullut myös vähemmän koulutettujen työsopimuksiin.
Akavalaiset työntekijät kokevat, että heille ei riittävästi kompensoida kilpailurajoitusaikaa, ja että rajoitukset heikentävät työntekijän halua vaihtaa työpaikkaa
– Tällä hetkellä joka toisessa uudessa ekonomin työsopimuksessa on kilpailukieltosopimusehto. 2000-luvulla kilpailukieltosopimusten määrä on kolminkertaistunut ja aivan viime vuosina lisääntyvässä määrin, rajaa ongelmaa Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel.
Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski sanoo, että yrityksissä työskentelevillä korkeakoulutetuilla akkavalaisilla on noin joka toisessa uudessa työsopimuksessa kilpailukieltoehto.
– Tämä ilmiö on lisääntynyt sillä tavalla, että vuodesta 2000 lähtien työnantajien halukkuus tarjota työntekijöiden työsopimuksiin kilpailukieltoehto on kolminkertaistunut, jatkaa Vesa Vuorenkoski.