Tuomioja vaatii tehokkaampia keinoja globalisaation hallintaan

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä hallitusten on haettava nykyistä tehokkaampia yhteistyömuotoja, jotta globalisaation ja kansainvälistymisen tuomia epäkohtia voitaisiin hallita.
    Tuomioja esittää globaalia hallintoa, jonka avulla voitaisiin vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä, demokratiaa, ihmisoikeuksia, aseriisuntaa, ympäristöyhteistyötä, kehitysapua ja pääomaliikkeiden ohjailua. Tuomioja perustelee yhteistyön tiivistämistä sillä, että myös kansalaiset vaativat yhä useammin hallituksilta tehokkaampaa puuttumista ongelmiin. Tuomioja teki esityksensä puhuessaan korkean tason seminaarissa Barcelonassa tänään.

    Sota ja rauha 21. vuosisadalla -nimisen seminaarin järjesti Barcelonan yliopiston yhteydessä toimiva kansainvälisten suhteiden ja kehityksen tutkimuskeskus CIDOB. Muina puhujina olivat muun muassa sosiologit Manuel Castells, Ulrich Beck ja Alain Touraine sekä EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana.

    Tuomiojan mukaan hyviä keinoja tilanteen hallintaan olisi runsaasti. Ydin- biologisten ja kemiallisten aseiden leviämistä tulisi ehkäistä sopimuksilla. Asekaupan rajoitus olisi mahdollista esimerkiksi ottamalla käyttöön kansainvälinen asemyyntivero.

    Kansainvälisiä rahoituslaitoksia tulee Tuomiojan mukaan uudistaa läpinäkyvämmiksi ja demokraattisemmiksi. Myös taistelua veroparatiiseja vastaan olisi tiivistettävä. -Pääomaliikkeet on otettava tarkempaan seurantaan, ja niitä on valvottava tarpeen mukaan erilaisin järjestelyin, kuten valuutanvaihtoverolla ja muilla keinottelunvastaisilla toimilla.

    Tuomioja haluaisi vahvistaa kehitysmaiden mahdollisuuksia käydä kansainvälistä kauppaa mm. Maailman kauppajärjestön WTO:n kehityskierroksen avulla. Kauppasääntöjä olisi kehitettävä WTO:n, työjärjestö ILO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen välisenä yhteistyönä. Siinä tulisi paneutua muun muassa ympäristöön, työntekijöiden perusoikeuksiin, ihmisoikeuksiin, kansallisiin ja vähemmistökulttuureihin, kuluttajansuojaan sekä tekijänoikeuksien tasapuolisuuteen. Kehitysrahoitusta olisi lisättävä sitoutumalla tavoitteeseen 0,7 prosentin kansantuoteosuudesta.

    Kriiseihin kansainvälisen yhteisön tulisi Tuomiojan mukaan puuttua jo niiden alkuvaiheessa, eikä mitään konfliktinaihiota tule sivuuttaa, vaikka kriisi näyttäisi pieneltä ja rajatulta. Ongelmat on ratkottava heti, oli kyseessä sitten sotilaallinen konflikti, jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset, valtion heikkous tai ympäristö- tai humanitaariset katastrofit. -Jos katsotaan läpi sormien, hyväksytään inhimillinen kärsimys ja otetaan riski kriisin laajenemisesta uhkaamaan globaalia turvallisuutta. Silloin, kun sotilasvoimaa käytetään, on samalla lujasti sitouduttava siviilikriisinhallintaan, jälleenrakennukseen ja kehitystoimiin.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •