Tuomioja: EU-liittovaltio vain kansan tuella

Erkki Tuomioja

-Useimmissa Euroopan maissa kansalaiset eivät ole siihen valmiita, eikä ole oikein toimia sen uskon varassa, että he tulevaisuudessa sitä olisivat, Tuomioja sanoi puheessaan. Tuomioja arvioi, että oli virhe siirtyä EU-parlamenttivaaleissa suoraan vaalitapaan. EU-maiden kansalaiset eivät tätä olleet toivoneet, eikä parlamentti ole sittemmin lunastanut paikkaansa kansalaisten edustajana. Tämä rooli on edelleen kansallisilla parlamenteilla.

-Europarlamenttia tarvitaan, mutta on europarlamentaarikkojen turhamaisuuden kosiskelua väittää, että unionin demokraattinen legitiimisyys olisi tämän instituution varassa, jota kansalaiset eivät tunne läheiseksi tai tunnista omakseen, Tuomioja sanoi. Hän varoitti muutenkin yrittämästä luoda keinotekoista yhteiseurooppalaista identiteettiä.

-Yritelmät rakentaa identiteettiä mainoskampanjoitten, yleiseurooppalaisten vaalilistojen ja näyttävien mutta onttojen symboleiden varaan voivat saada aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä, Tuomioja sanoi. EU:n paljon puhuttua demokratiavajetta voisi vähentää toisinkin.

Kaikissa EU-maissa pitäisikin ottaa käyttöön Suomen kaltainen järjestelmä, jossa kansallisella parlamentilla on mahdollisuus ottaa kantaa asioihin ja ohjata maan edustajien toimintaa suljetuksi moititussa ministerineuvostossa, suositteli Tuomioja, entinen suuren valiokunnan puheenjohtaja.

Perustuslaki kuin YK:ssa

Hän käsitteli myös kysymystä eurooppalaisesta perustuslaista, jota pääministeri Paavo Lipponen ehdotti laadittavaksi viime perjantain puheessaan.

Tuomioja totesi, ettei perustuslaki merkitse automaattisesti eurooppalaisen liittovaltion syntyä. EU:n mahdollinen perustuslaki saattaisi Tuomiojan mielestä muistuttaa enemmän YK:n peruskirjaa kuin jäsenmaiden perustuslakeja.

-Onhan sekin eräänlainen perustuslaki, joka ainakin selkeydessään voittaa unionin käsittämättömät sopimukset mennen tullen. Tuomiojan mielestä on syytä tutkia ajatusta, että EU:n peruskirjoista poimittaisiin pääasiat asiakirjaan, joka määrittelisi ainakin unionin keskeisten toimielinten tehtävät, rakenteen ja jäsenmaiden ja unionin toimivallan jaon.

Hän varoitti silti uskomasta, että mikään paperi voi ratkaista toimivallan jakoa pysyvästi tai yksiselitteisesti. Keskeisintä on, että valta päättää toimivallan jaosta säilyy jäsenmailla.

Ei uutta supervaltaa

Tuomioja pohdiskeli samalla EU:n roolia maailmalla; hänestä on väärä tavoite yrittää luoda EU:sta supervaltaa maailmanpolitiikassa. Tätä on esittänyt Britannian pääministeri Tony Blair, ja Lipponen sanoi aiemmin olevansa Blairin kanssa samaa mieltä.

-Pienen maan kansalaisena minun on vaikeata nähdä tällaisessa pyrkimyksessä mitään positiivista. Jos ongelmaksi koetaan yhden supervallan ylikorostunut dominanssi, ei ratkaisu ole uuden supervallan pystyttäminen sen rinnalle, vaan sellaisen maailmanjärjestyksen rakentaminen, jossa perinteiselle supervaltakäyttäytymiselle ei ole tarvetta eikä tilaa, Tuomioja sanoi.

Puheet supervallan luomisesta liittyvät puheisiin eurooppalaisesta puolustuksesta. Tuomiojan mukaan Euroopassa ei tarvita Naton kanssa rinnakkaista liittoutumisvelvoitetta. EU:ssa puolustusyhteistyön alaa olisi luontevimmin puolustusteollisuus, hän arvioi.

Sanelu vie kriisiin

Tuomioja toisti taas, ettei tämän polven eurooppalaisilla ole mitään oikeutta määrätä millaiseksi EU muodostuu vuosikymmenien päästä. Hän luonnehti "vastenmieliseksi ja syvällisesti epädemokraattiseksi" ajatusta, että nyt pitäisi ikuistaa visio EU:sta ja sitoa tulevat päättäjät siihen.

-Tällainen "Me tiedämme muita paremmin mihin historian tulee päätyä" -ajattelu on sukua juuri hävinneelle marxismi-leninismille emmekä tällaista etujoukkoajattelua enää tarvitse, Tuomioja sanoi.

Visioilla oli ehkä paikkansa EU:n alkuvaiheessa, mutta nyt tällaiseen menettelyyn turvautuminen ei ole enää hyväksyttävää. Pahimmillaan se kriisiyttää koko Eurooppa-projektin, ulkoministeri varoitti.

STT