Tuomas Virkkusen kolumni: Atlético Madrid on ansainnut paikkansa – mutta taustalla on myös jotain, mitä moni ei halua sanoa ääneen

Mestarien liigan ottelut C Moressa

Tiistai 23.2.

Jalkapallostudio 21.00 C More Sport 1

Atletico Madrid - Chelsea 21.55 C More Sport 1

Lazio - Bayern München 21.45 C More Sport 2

Keskiviikko 24.2.

Jalkapallostudio 21.00 C More Sport 1

Mönchengladbach - Manchester City 21.55 Sub / C More Sport 1

Atalanta - Real Madrid 21.45  C More Sport 2

Keskiviikon Mönchengladbach–Manchester City -ottelu on katsottavissa Subilta kello 21.55 alkaen.

Voidaan jopa sanoa, että jättiläisiin vertailtaessa sen pelaajamateriaalin laatu ja ennen kaikkea syvyys eivät häviä pätkääkään. Diego Simeone on saanut revittyä siitä materiaalista maksimeja irti tällä kaudella, mutta asia, joka monelta on unohtunut ja jota moni ei halua sanoa ääneen, on kuitenkin onni.

Enkä edes puhu Sarmasteen Onnista, tähän asiaan ei sentään hänellä vaikutusta ole. Mutta se vanha kunnon tsäkä, mäihä ja mitä näitä nyt sitten onkaan, mitä nykyjonnet käyttävät. Eli, kaikki mahdolliset taivaankappaleet ovat Atléticon La Liga -taipaleen mukana tällä kaudella, ihan kaikki.

Esimerkkejä olisi vaikka kuinka, mutta muutama mainittakoon.

Thomas Lemar keskitti polvenkorkuisen pallon ottelussa Cadizia vastaan, Saul ei ehtinyt muuta kuin kääntää jalkaansa ja siitä sisäterällä pallo takayläkulmaan. Granadaa vastaan 10 päivää sitten Angel Correan epäonnistunut laukaus olisi mennyt metrejä ohi, kimmoke pakin jalasta ja tuttuun takayläkulmaan. Luis Suárez on pelannut ehkä uransa parasta futista, mutta on ollut osallisena monessa kiistanalaisessa tuomiossa, jork ovat menneet Atléticon suuntaan, kuten rangaistuspotku Suárezille Eibar-ottelun loppuhetkillä.

En halua ottaa mitään pois Atléticolta. Kuten todettua, se johtaa ansaitusti La Ligaa kaudella, jolloin jättiläiset ovat surkeampia kuin vuosikymmeneen. Asioilla, ja varsinkin futiksessa, on monesti monta puolta. Cholo on saanut muun muassa Lemarin, Suárezin ja Marcos Llorenten ennennäkemättömään lentoon, mutta ennen Levante-ottelua kaikki yksittäiset hetket peleissä, ne sattumanvaraiset tapahtumat, joita Numeropelikirjan mukaan on 50 prosenttia jalkapallo-ottelusta, ovat olleet punavalkoisia hetkiä.

Maaliodottama on kenties paras mittari kertomaan kunkin joukkueen "todellisen" tason. Maaliodottamasta päästään sujuvasti pisteodottamaan, joka Atléticolla on tältä kaudelta uskomattomasti 12 pistettä plussalla! Tämä tarkoittaa pelkistettynä sitä, että kun Atlético on kerännyt La Ligassa 55 pistettä, sen "todellinen" pistemäärä pitäisi olla 43. Millään muulla joukkueella Euroopan top5-liigoissa ei pisteodottama kipua kympin paremmalle puolelle.

Nyt päästään siihen pointtiin, jota rivien välistä olen yrittänyt kertoa: Atlético ei ehkä sittenkään ole niin hyvä joukkue, mitä yleisesti luullaan.

Tällä kaudella olen nähnyt umpisurkeiden otteluiden kääntyvän kolmeksi pisteeksi, mutta samalla myös erittäin tasapainoisten, hyökkäyspelillä ihastuttaneen(!) Ticon painelevan kolmeen pisteeseen. Ja kaikkea siltä väliltä. Nyt kysymys kuuluukin, että oliko viimeisin Atléticon kamppailu merkki onnen kääntymisestä vai vain sattumaa? Levantea vastaan 28 laukausta, eniten Simeonen aikakaudella ilman tehtyä maalia. Levantella 1 laukaus maalia kohti ja 2–0-vierasvoitto.

Ja mikä ihaninta tässä kaikessa odotuksessa: seuraavaksi on vastassa seura, joka tietää kaiken mahdollisen edellä mainituista asioista. Chelsean matkatessa vuoden 2012 Mestarien liigan voittajaksi kaikki taivaankappaleet; asteroidit, planeetat, mustat aukot, tähdet, tyhjiöt, pimeät aineet...kaikki oli Chelsean puolella, ihan kaikki.