Tullillakin oma epäiltyjen rekisteri – henkilömäärä salainen

Myös tullilla on oma salainen tiedustelurekisterinsä, jonne se kirjaa rikoksista epäiltyjen tietoja. Tulli ei kerro, kuinka paljon tiedustelurekisterissä on henkilöitä.

– Ei ole yleistä tietoa, minkä verran siellä on rekisteröityjä, selittää 45 minuuttia -ohjelman haastattelema rikostorjuntajohtaja Sami Rakshit.

Tullin tiedustelurekisteri vastaa poliisin epäiltyjen rekisteriä. Lain mukaan sinne saa kirjata ihmisiä vain, jos heitä epäillään rikollisesta toiminnasta tai siihen myötävaikuttamisesta. Rikosten pitäisi olla niin vakavia, että niistä voisi seurata vankeutta.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoi eilen, että poliisin epäiltyjen rekisterissä on noin 200 000 nimeä. Rakshit kommentoi ohjelman haastattelun jälkeen, että hän keskustelee linjauksesta Paateron kanssa ja harkitsee uudestaan lukumäärän kertomista.

Työntekijä: Syyttömien tiedot epäiltyjen joukossa

45 minuuttia -ohjelmalle puhuneen lentotullin työntekijän mukaan tullin sisällä on ihmetelty sitä, miksi tarkastuksessa syyttömiksi todettuja ihmisiä tallennetaan rikoksesta epäiltyjen joukkoon.

Ohjelma yritti selvittää, millä tavalla tullin epäiltyjen rekisterin tiedot ovat yhteydessä muihin rekisteritietoihin.

Tulli perusti vuonna 2008 toimenpiderekisterin. Sinne kirjataan muun muassa tiedot tarkastuksesta, jonka tulli tekee henkilölle tai hänen tavaroilleen. Kirjaus tehdään, vaikka matkustajalta ei löytyisi mitään epäilyttävää. Tavoitteena on varautua tilanteeseen, jossa asiakas esimerkiksi kantelee jälkikäteen tarkastustapahtumasta.

– Sen ensisijainen käyttötarkoitus on todentaa, mitä on tarkastuksessa on tapahtunut, että asiaan voidaan palata vuosienkin jälkeen. Tietoja voidaan kuitenkin käyttää myös rikostiedustelussa, Rakshit kertoo.

Toimenpiderekisterin perustamispäätöksessä painotettiin sitä, että tiedot on pidettävä järjestelmässä "selkeästi erillään" muista rikostorjunnan tiedoista omana henkilörekisterinään.

Rakshit kertoo, että epäiltyjä sisältävä tiedustelurekisteri ja toimenpidetiedot ovat kyllä samassa ns. Tiedis-tietojärjestelmässä. Hän kuitenkin vakuuttaa, että eri henkilörekisterien välinen ero on selvä.

– Sekaannusta ei pitäisi aiheutua, enkä tällaisesta ole ennen kuullut.

Rakshit ei kuitenkaan kerro tarkemmin, millainen järjestelmä on rakenteeltaan.

– En voi kommentoida tietojärjestelmän teknisiä yksityiskohtia tullilain salassapitosäännöksen takia.

"Koulutus ei ehkä ole mennyt perille"

Työntekijän ihmettelyä Rakshit pitää osoituksena joko siitä, että rekistereihin liittyvä koulutus ei ole ollut riittävää tai viesti ei ole jostain syystä mennyt perille.

Lähteen mukaan rekisteriin tallennetaan monenlaisia tietoja.

– Jos henkilö kertoo tarkastuksessa matkasuunnitelmistaan, ihmisistä, joita on tavannut ja mitä reissullaan tehnyt, myös näitä tietoja kirjataan rekisteriin, työntekijä kertoi.

Onko tämä hyvä käytäntö?

– Kyllä lähtökohtaisesti pitäisi pitäytyä siinä tarkastustapahtumassa. Mistä on kysymys, mitä on tavaroissa ja onko siellä jotain sellaista, mikä aiheuttaa jatkotoimenpiteitä, Rakshit sanoo.

Matkustajalle ei kerrota kirjaamisesta

Kun matkustaja on tarkastettu, tullin työntekijä kirjaa tiedot Tiedikseen. Kirjaamisesta ei ole tapana kertoa tarkastetulle henkilölle itselleen.

– Ei tällaista ole edes ajateltu, Rakshit sanoo.

Kansalaisella ei ole myöskään mahdollisuutta tarkastaa omia rekisteritietojaan tullissa, mutta tietosuojavaltuutettu voi pyynnöstä tehdä tarkastuksen. Noin neljän vuoden aikana valtuutettu on saanut näitä pyyntöjä poliisin osalta yli 150 kertaa. Tullia koskee vain yksi pyyntö, vuodelta 2010.

Tullin rekistereitä ei ilmeisesti tunneta kansalaisten keskuudessa.

– Yleisesti ottaen tiedolliset perusoikeudet, joita meidänkin toimisto koettaa valvoa, eivät ole riittävän hyvin kansalaisten tiedossa. Ihmisillä on aina oikeus tietää, missä heitä koskevia tietoja käsitellään, toteaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Lue myös:

    Uusimmat