Tietosuojavaltuutetun toimistoon on tulossa tänä vuonna vireille noin 12 000 asiaa, jos alkuvuoden tahti säilyy nykyisellään, kertoo tietosuojavaltuutettu Anu Talus STT:lle.
Vireille tulleiden asioiden määrän kasvun taustalla on Taluksen arvion mukaan pitkälti se, että ihmiset tuntevat oikeutensa paremmin.
EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen vireille tulleet asiat ovat moninkertaistuneet. Ennen asetuksen voimaan tuloa asioita tuli vireille noin 3 000–3 500 vuosittain.
Viime vuonna niitä tuli tietosuojavaltuutetun toimistoon vireille kaikkiaan 10 956, sitä edeltävänä vuonna 10 001.
Osa asiamäärien kasvusta johtuu tietoturvaloukkausilmoituksista.
– Ne selittävät kuitenkin vain osan asiamäärien kasvusta, mutta ei yksittäin tai yksinomaan. Pitkälti kasvu johtuu siitä, että ihmiset tuntevat oikeutensa aina vaan paremmin ja paremmin ja osaavat myös vaatia sitä, että oikeudet toteutetaan, Talus sanoo.
Tietosuojavaltuutetun toimisto on tehnyt muun muassa sidosryhmäkartoituksen, jolla arvioitiin, kuinka hyvin tietosuojaoikeudet yleisesti ottaen tunnetaan.
– Ne ovat kyllä ihan kohtuullisen hyvällä tasolla, Talus sanoo.
Ihmisillä oikeus pyytää tietojen korjausta tai poistamista
Vuonna 2018 voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, jota alettiin soveltaa kaikissa EU-maissa.