Poliisi kaipaa lisäoikeuksia turvapaikanhakijoista kerättyjen tietojen käyttämiseen. Poliisitarkastaja Antti Leppilahden mukaan uudet oikeudet tehostaisivat rikosten selvittämistä ja turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden varmentamista.
Turvapaikanhakijan saapuessa Suomeen hänestä otetaan tuntomerkkitiedot, joihin kuuluvat muun muassa hiusten ja silmien väri, pituus ja valokuva. Sormenjäljet tallennetaan myös eurooppalaiseen EURODAC-järjestelmään. Viranomaiset käyttävät näitä tietoja ulkomaalaisasioiden hoidossa, kuten henkilön tunnistamisessa ja maassaolon edellytysten selvittelyssä.
Poliisi pääsee tuntomerkkitietoihin käsiksi vasta, kun se epäilee rikosta, josta voi seurata vankeutta. Sormenjälkitiedot poliisi hakee EURODAC-järjestelmästä pyytämällä, minkä se voi tehdä vain, kun epäillään törkeää rikosta.
– Se on hyvin monipolvinen prosessi ja varsin hidas siihen tarpeeseen nähden, mikä poliisilla operatiivisessa tilanteessa olisi, Antti Leppilahti Poliisihallituksesta kertoo.
Tiedot käyttöön rikosten torjunnassa ja tutkinnassa
Leppilahden mukaan ulkomaalaislainnojalla kerättyjä tietoja voitaisiin käyttää tehokkaammin rikostutkintaan, henkilöllisyyden varmistamiseen sekä rikosten ennaltaehkäisyyn ja paljastamiseen, jos poliisi saisi ne käyttöönsä suoraan.
– Sormenjäljet ovat meillä kansallisessa sormenjälkikannassa, mutta niiden käyttö tosiaan ei ole mahdollista. Niiden käyttö rikostorjunnan tarkoituksiin suoraan olisi meidän tavoitteemme, Leppilahti sanoo.
Sormenjälkien lisäksi poliisi haluaisi myös käyttää turvapaikanhakijoiden kasvokuvia automaattisessa tunnistuksessa.
– Tällä hetkellä kasvokuvia voidaan käyttää, mutta ei biometrisessä eli automaattisessa tunnistuksessa, vaan ihan manuaalissa käytössä.
Muutos valmisteilla sisäministeriössä
Poliisihallitus toivoo, että se oikeudet tulevat poliisin henkilötietolain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Uudistus on tekeillä sisäministeriössä, samalla kun EU:n tietosuojalainsäädännön täytäntöönpanoa valmistellaan.
– Poliisin henkilötietolaki ei ole sellaisenaan toimivaltuussäädös, mutta siinä on tarkoitus huomioida poliisin olemassa olevia toimivaltuuksia sääntelevään lainsäädäntöön liittyvä henkilötietojen käsittely mahdollisimman kattavasti, sisäministeriöstä kerrotaan MTV Uutisille.
Tietosuojavaltuutettu muistuttaa yhdenvertaisuudesta
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä on hyvä, että poliisi tuo toiveensa avoimesti esiin lainvalmistelussa. Näin ei ole Aarnion mukaan aina ollut.
Esimerkiksi hän ottaa passien sormenjälkirekisterin, jonka luontivaiheessa poliisi perusteli sitä kadonneilla passeilla. Vasta rekisterin luomisen jälkeen poliisi ilmaisi halukkuutensa käyttää tietoja rikostorjunnassa. Asiaa selvittänyt työryhmä totesi tuolloin, että tietojen käyttäminen merkitsisi puuttumista yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan.
Antti Leppilahden mukaan poliisi haluaisi edelleen oikeuden passien sormenjälkirekisteriin, mutta se ei aktiivisesti aja asiaa.
Tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että kun muutosta poliisin henkilötietolakiin valmistellaan turvapaikanhakijoiden tietojen hyödyntämiseksi, on huomiotava yhdenvertaisuus sekä kansainväliset sopimukset.
– Kun lakia säädetään, siinä pitää ottaa huomioon muutakin kuin tietosuoja. Yksi keskeinen asia on ihmisten välinen tasa-arvo. Jos kynnys on liian matala, niin kun tulee keikka päälle, katsotaan ensimmäisen joku tietty ihmisryhmä, joka on rekisteröity, Reijo Aarnio sanoo.
Lähtökohtaisesti hän uskoo, että käyttöoikeudet turvapaikanhakijoiden tietoihin voitaisiin antaa, ainakin vakavien rikosten kohdalla.
– Sitä poliisityö on, että ne tekijä ja muutkin yritetään tunnista. Ei siinä periaatteessa ole mitään väärää, kunhan asiat tehdään niin kuin paragraafit ja kansainväliset sopimukset edellyttävät.
2:14
