Rikosasiantuntija kritisoi poliiseille annettua ohjetta haalarikameroiden käytöstä: "Ongelmallista, että yksittäinen poliisi voi päättää, mitä kuvamateriaalia säästetään"

Poliisihallitus on antanut poliiseille parikymmensivuisen ohjeen poliisitehtävien kuvaamisesta haalarikameralla tai muulla teknisellä laitteella. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen tutustui ohjeeseen STT:n pyynnöstä.

Lue myös: Poliisi ottaa haalarikamerat valtakunnalliseen käyttöön keväällä

"Olisi läpinäkyvämpää, jos joku muu päättäisi materiaalista"

Poliisihallituksen ohjeen mukaan kameran käyttämisestä yksittäisellä poliisitehtävällä päättää ensisijaisesti kameraa kantava poliisi itse. Päätöksen voi tehdä myös poliisin esimies tilanteessa.

Kameraa kantava poliisi ratkaisee itse myös sen, mitä kuvatusta materiaalista säilytetään. Tätä Tolvanen pitää hyvin ongelmallisena. Hänen mielestään yksittäiselle poliisille jää tilanteessa turhan paljon ratkaisuvaltaa.

–  On todella ongelmallista, että yksittäinen poliisi voi päättää, mitä säästetään ja mitä poistetaan esimerkiksi tilanteessa, jossa aineisto voisi olla sellaista, joka saattaisi saattaa hänet syytteen vaaraan. Olisi läpinäkyvämpää, jos joku muu – esimerkiksi kenttäjohtaja tai tutkinnanjohtaja – päättäisi, mitä materiaalista säilytetään, Tolvanen sanoo.

Asia liittyy itsekriminointisuojaan, jonka Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on korostanut kuuluvan myös poliisille. Tiivistettynä se tarkoittaa, ettei kenelläkään ole velvollisuutta myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen.

Tolvanen korostaa, että vaikka kaikki kuvamateriaali säästettäisiin, tuomioistuin voi viime kädessä päättää, ettei osaa siitä käytetä itsekriminointisuojan perusteella.

–  Esimerkiksi tyypillisessä voimankäyttötilanteessa, jossa poliisi joutuu käyttämään voimakeinoja ja kohde suuntaa poliisiin väkivaltaa, koko aineiston pitäisi olla käytettävissä. Lähtökohtana pitäisi tietty olla, että poliisi toimii lainmukaisesti ja kaikki se aineisto, mitä kerätään, on julkisen tarkastelun kestävää, hän sanoo.

Lue myös: Poliisihallitusta on kritisoitu siitä, ettei vartalokameroista ole kysytty käyttäjiltä: ”Piikki osuu syvälle asiantuntija itsetuntoon” – kameroiden käyttöönotolle annettiin nyt uusi mahdollinen päivämäärä

"Lainsäädäntöperusta ihmisten kotona kuvaamiselle ei ole vahva"

Poliisihallitus korostaa, että laitteita pitää käyttää näkyvästi ja kuvaamisesta ilmoittaa mahdollisuuksien mukaan kuvattavalle henkilölle. Kuvaamisesta voidaan ilmoittaa myös jälkikäteen, viimeistään silloin kun kuvaamalla saatu tieto on tallennettu poliisin henkilörekisteriin ja sitä käytetään esimerkiksi rikosasian selvittämisessä.

Ohjeen mukaan poliisin henkilörekistereihin tallennetaan vain poliisitehtävien kannalta "asianmukaiset ja tarpeelliset" tiedot. Poliisin henkilörekisteriin rekisteröity voi myös pyytää tietoja teknisellä laitteella tallennetuista tiedoista.

Ohjeen mukaan kameroita voidaan käyttää myös kotirauhan piiriin kuuluvissa paikoissa, kuten ihmisten asunnoissa. Tolvasen mukaan lainsäädäntöperusta sille ei ole kuitenkaan kovinkaan vahva.

–  Ohjeessa katsotaan, että kun kuvaaminen kotirauhan piirissä liittyy poliisitoimeen, perustuu poliisin ohjeistukseen ja on avointa, se ei silloin ole oikeudetonta eikä voi olla salakatselua. Lähtökohta on, että tallentamisesta tekee laillisen se, että siitä ilmoitetaan kohteelle. Sitä ei ole kuitenkaan koeteltu missään tuomioistuimessa, Tolvanen sanoo.

Tolvasen mukaan Poliisihallituksen olisi ollut tarpeen ohjeistaa tarkemmin siitä, kun kuvataan henkilön yksityisyyden suojaan kuuluvia asioita.

–  Tallenteelta voi ilmetä esimerkiksi ihmisten terveydentilaan liittyviä tietoja. Tuomioistuimessa sellaiset asiat menevät hyvin helposti hyödyntämiskieltoon. Ohjeessa olisi voinut korostaa, että sellaiset tiedot, jotka ovat lähtökohtaisesti salassapidettäviä, pitää hävittää heti – vaikka kameran käyttö olisikin sinänsä ollut laillista ja sallittua. Ylipäänsä kotipiirissä voi olla paljon asioita, joiden ihmiset eivät halua jäävän tallenteelle.

"Tallenteiden julkisuudesta voi tulla aikamoinen ongelma"

Monet ovat nähneet uutisissa poliisien haalarikameravideoita Yhdysvalloista, missä tallenteiden julkisuus riippuu osavaltioiden lainsäädännöstä. Tolvanen arvioi, että Suomessa tallenteiden julkisuudesta voi tulla vielä "aikamoinen ongelma".

–  Siihen todennäköisesti joudutaan jossain vaiheessa hakemaan ratkaisu korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Ohjeessa tallenteita verrataan poliisimiehen muistiinpanoihin, ja nehän eivät ole julkisia. Asiasta ei ole ennakkoratkaisua, mutta minun tulkintani on, että poliisi ei tule antamaan kameramateriaalia julkisuuteen, hän sanoo.

Jos poliisi on itse päättänyt kameran käytöstä, Poliisihallituksen ohjeen mukaan teknisellä laitteella hankitut tiedot ovat yksittäisen poliisin "tallennettuja aistihavaintoja" ja "muistiinpanoja", joiden tarkoitus on täydentää ja varmentaa poliisin aistihavaintoja jälkikäteen.

–  Ohjeessa on turhan paljon korostettu tallenteiden olevan poliisin muistiinpanoihin verrattavaa tietoa. Kyseenalaistan tämän, koska jos poliisi kirjoittaa itse jotain, se on hänen tuotostaan. Kameratallenne on mielestäni eri asemassa, Tolvanen arvioi.

"Kameratallenteen merkitystä ei saa yliarvioida"

Tolvanen sanoo olevansa ylipäänsä huolestunut siitä, miten poliisi pyrkii entistä enemmän salaamaan rikosjuttuihin liittyviä asioita.

–  Rikos on kuitenkin julkinen asia, ei yksityinen. Kyse on myös ihmisten luottamuksesta järjestelmään. Julkisuus lisää luottamusta ja salaaminen vähentää sitä, siitä on paljon tutkimusta, Tolvanen sanoo.

Parhaimmassa tapauksessa kameratallenteet voivat Tolvasen mukaan parantaa tuomioistuinten edellytyksiä arvioida erilaisia tilanteita.

–  Siinä on sitten muutakin kuin vain sana sanaa vastaan. Toki pitää muistaa, että kamera kuvaa vain tietyn osan tapahtumasta ja pitää olla varovainen, kun kuvia tulkitaan.

–  Kameratallenteen merkitystä ei saa yliarvioida. Mutta sanoisin, että jos kuvamateriaalia käytetään oikein, se varmasti parantaa sekä poliisin että poliisin toiminnan kohteena olevan henkilön oikeusturvaa, hän sanoo.