Tukkanuottasilla kuohujuomasta, kalastuksesta ja diplomaateista – muistatko nämä valtioiden väliset väännöt kuluneelta vuodelta?

1:55
Muistatko Ranskan ja Venäjän "samppanjasodan" kesältä? Katso muistinvirkistys videolta!

Kulunut vuosi on sisältänyt isompia ja pienempiä kahnauksia eri valtioiden välillä. Uutispimentoon on saattanut toisinaan jäädä myös muutama erikoisempikin vääntö.

Vuoden 2021 viimeiset viikot ovat kuluneet pääasiassa Venäjän ja Ukrainan rajan kireätä tilannetta seuratessa.

Euroopassa harmaita hiuksia on kuluneena vuonna saatu muun muassa Valko-Venäjän rajatilanteesta ja hampaitaan ovat kiristelleet keskenään myös Kiina sekä Yhdysvallat.

Vaikka vuotta ovat koronan ohella värittäneet vahvasti esimerkiksi vallanvaihdot sekä Yhdysvalloissa että Afganistanissa, on vuoteen mahtunut valtioiden välisiä selkkauksia, jotka eivät ole aina nousseet yhtä laajasti tapetille. Tässä jutussa muutama poiminta.

Kuohujuomista sodittu monella rintamalla

Kuplivasta on kuluneena vuotena paitsi nautittu, mutta saatu myös aikaan monien valtioiden välistä eripuraa.

Italian ja Kroatian välit kuohuivat kuplajuomiin liittyvässä nimiväännössä, joka on uusinta jo vuonna 2013 käydystä keskustelusta.

Kroatiassa valmistetaan prosek-nimistä kuohujuomaa, jolle maa hakee tunnustusta EU:lta. Italiassa on katsottu, että juoman nimi liippaa liian läheltä nimeltään suojattua italialaista proseccoa, ja asia vain hämmentäisi kuluttajia.

Italian vastustuksesta huolimatta kroatialaisten mukaan heidän juomansa on proseccoa vanhempi ja erilainen tuote.

Hieman aiemmin, kesällä Venäjä ja Ranska ajautuivat "samppanjasotaan" keskenään.

Venäjä sai ranskalaiset samppanjatuottajat suunniltaan kesällä presidentti Vladimir Putinin nuijittua voimaan lain, jossa vain Venäjällä valmistettua kuohujuomaa voidaan kutsua maassa samppanjaksi.

Muualta maahan tuotuihin samppanjapulloihin on lisättävä lain mukaan takapuolelle tarra, jossa tuote nimetään kuohuviiniksi.

Ranskalaiset ovat vähintäänkin tarkkoja siitä, että samppanjaksi saa kutsua vain Ranskan Champagnen alueella valmistettua juhlajuomaa. Status on suojeltu yli 120 maassa.

Ranskalaiset valmistajat päättivät syksyllä lopettaa vientiboikottinsa, mutta juoman etikettikiista etenee näillä näkymin jatkoajalle tulevaan vuoteen.

Sotalaivat kalastajia kaitsemassa

Jos ei sota, niin vähintään taistelu – nimittäin kalastuksesta.

Kalastusasiat ovat kiristäneet Ranskan ja Britannian välejä brexitin jälkeen ja kahnaukset ovat seuranneet tänäkin vuonna toisiaan: milloin on ranskalaiskalastaja käynyt brittien tontilla ilman lupia ja toisin päin.

Eräskin kerta ranskalaiskalastajia kaitsemaan lähetettiin brittiläisiä sotalaivoja.

Maat ovat ehtineet vuoden mittaan uhitella toisiaan pakotteilla sekä erinäisin sanankääntein.

Britannian pääministerin Boris Johnsonin mukaan Ranska on käyttänyt "hyökkäävää kieltä", mikä ei edistä asian ratkaisua. Ranskan eurooppaministerin Clement Beaunen mukaan maa on käyttänyt "pakottavaa kieltä, koska se on ainoa kieli, jota Britannian hallinto ymmärtää".

Joulukuussa kiistan kovimmat kierrokset kauppasodan uhkineen ovat ainakin vaikuttaneet lientyneen.

Lähettiläitä liikkunut kuin shakkinappuloita

Yksi vuoden 2021 piirre on ollut erinäisistä syistä maista pois vedetyt lähettiläät. Mainittakoon näistä närkästymisistä muutama.

Ranska esimerkiksi veti omia suurlähettiläitään hetkeksi Yhdysvalloista ja Australiasta suututtuaan Australian perumista sukellusvenekaupoista, jotka menivätkin yhdysvaltalaisten hyväksi.

Ranskaa harmitti myös jääminen sivuun Australian, Yhdysvaltojen ja Britannian solmimasta Aukus-puolustusliittoumasta.

Tshekki ja Venäjä karkottivat keväällä toistensa diplomaatteja sen jälkeen, kun Tshekki syytti Venäjän vakoojia seitsemän vuoden takaisesta ammusvaraston räjähdyksestä.

Tshekki karkotti 18 venäläisdiplomaattia, Venäjä taas vastasi karkottamalla 20 tshekkidiplomaattia.

Tästä alkoi ketjureaktio, jossa muun muassa lukuisat EU- ja Nato-maat karkottivat venäläisdiplomaatteja tukiessaan Tshekkiä, ja Venäjältä vastattiin samalla mitalla.

Diplomaatteja on siirrelty shakkinappuloiden lailla maista toiseen myös venäläisen oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyin tapauksen lukuisien käänteiden ympärillä.

Suomikin sai osansa diplomaattisista kupruista Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin uhatessa karkottaa Suomen ja yhdeksän muun maan suurlähettiläät.

Uhkaus liittyi maiden vaatimukseen vangitun ihmisoikeusaktivistin vapauttamisesta. Karkotus ei lopulta toteutunut.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja