TT: Paineet pääkonttorien siirtoon kasvussa

Suurimmat kansainvälistyneet suomalaiskonsernit pohtivat yhä vakavammin pääkonttoriensa siirtämistä ulkomaille. Teollisuuden ja työnantajain TT:n tuoreen selvityksen mukaan yritykset katsovat, että enää on vain harvoja hyviä liiketaloudellisia syitä säilyttää toiminnot Suomessa nykylaajuudessaan.

Ulkomaille siirtymisen pääasiallisia syitä ovat kireä henkilöverotus, etäisyys rahoitusmarkkinoilta ja yhtiöiden omistamien tytäryhtiöiden osakkeiden myyntivoiton verotus. Myös ulkomaalaisten johtajien rekrytointia Suomeen pidetään vaikeana.

Pääkonttoreita pitää Suomessa puolestaan yritysten suomalainen historia, joka ainakin toistaiseksi on riittää kiinnittämään yrityksiä Suomeen. Toisena tärkeänä syynä Suomessa pysymiseen pidetään ylimmän johdon suomalaisuutta.

Painopistettä siirretään ulkomaille

Useimmat suomalaiset suuryritykset hoitavat yhä ydintoimintojaan Suomessa sijaitsevista yksiköistä käsin. Ulkomaille hajautettujen toimintojen määrä on siitä huolimatta ollut selvässä kasvussa viime vuosina. Yleisimmin ulkomailla sijaitsevat voimakasta kansainvälistä koordinointia vaativat toiminnot kuten markkinointi, rahoitus, ostotoiminta ja logistiikka.

Kaikkien toimintojen siirtämistä lähivuosina ulkomaille ei pidetä vielä todennäköisenä. Sitä vastoin useiden toimintojen painopistettä ollaan kyllä siirtämässä ulkomaille ja yritykset uskovatkin, että liiketoimintayksiköiden pääkonttorien lukumäärä ja henkilöstön määrä ulkomailla kasvavat. Pisimmälle kansainvälistyneet yritykset kokevat kuitenkin jo tällä hetkellä Suomen kilpailukyvyn emoyhtiöiden sijaintipaikkana heikoksi.

Voimakkaimmat paineet kohdistuvat johtoryhmän, sijoittajasuhteiden ja viestinnän siirtoon. Kansainvälistyneimmistä yrityksistä 80 prosenttia aikoo vähentää lähivuosina pääkonttoritoimintojaan Suomessa.

Ulkomaalaisia vaikea saada Suomeen

Yritykset kokevat ulkomaisten johtajien rekrytoinnin Suomeen hyvin ongelmalliseksi. Suuriin vaikeuksiin törmäävät varsinkin kaikkein kansainvälistyneimmät yritykset. Joissakin tapauksissa tämä onkin johtanut johtoryhmän toiminnan osittaiseen siirtoon ulkomaille. Suomeen tulemista jarruttavat kireä kokonaisverotus, kapea palkkahajonta ja korkea kustannustaso.

Ulkomaisten asiantuntijoita on ollut hieman helpompi rekrytoida kuin johtajia, vaikka sekin on tutkimuksen mukaan ollut vaikeaa. Asiantuntijoille palkkaus ja kokonaisverotuksen taso eivät ole olleet samanlaisia tulon hillitsijöitä kuin johtajille.

Hyvällä sosiaaliturvan tasolla ja laajoilla julkisilla palveluilla ei sitä vastoin vaikuta olevan juurikaan merkitystä kummallekaan ulkomaalaisryhmälle. Monet julkiset palvelut kuten koulutus ja päivähoito ovat usein ulkomaalaisten ulottumattomissa esimerkiksi kieliongelmien vuoksi, joten korkeille veroille ei katsota saatavan vastinetta.

Teollisuuden ja työnantajain tutkimus tehtiin touko-kesäkuussa kyselytutkimuksena. Kysely suunnattiin 40 suurimmalle kansainvälistyneelle suomalaiskonsernille. Vastausprosentti oli 70. Vastanneissa yrityksissä työskenteli ulkomailla vuonna 2001 noin 200 000 henkilöä, eli noin 90 prosenttia Suomen teollisuuden koko ulkomaanhenkilöstöstä. Vastaajat maksoivat viime vuonna Suomeen yhteisöveroa 1,8 miljardia euroa, mikä on kaksi kolmasosaa koko teollisuuden yhteisöveroista. Suomeen tehdyistä kiinteistä investoinneista ne toteuttivat yli puolet.

TT:n Korpela: Viesti otettava vakavasti

TT:n toimitusjohtajan Tarmo Korpelan mukaan yritysten antama viesti tulee ottaa vakavasti poliittisessa päätöksenteossa ja seuraavassa hallitusohjelmassa.

- Osaajilla, pääkonttoreilla ja yrityksillä on tärkeä merkitys kansantaloudelle kokonaisuutena. Niiden reaalitaloudelliset vaikutukset ovat hyvin merkittäviä mm. yritysten strategisen huippuosaamisen keskittyminä. Mikäli emme tee mitään, menetämme asteittain mutta merkittävästi tätä osaamista. Ruotsin kokemat ongelmat kannattaa ottaa ajoissa opiksi, Korpela sanoo.

Korpelan mukaan seuraavalta hallitukselta edellytettäviä keskeisiä toimenpiteitä ovat ansiotulojen verotuksen merkittävä alentaminen kautta linjan, yhteisö- ja osinkoverotuksen kilpailukykyisyyden turvaaminen sekä ulkomaisten johto- ja avainhenkilöiden verotuksellisten ongelmien lieventäminen. Toisena tärkeänä alueena toimitusjohtaja pitää kansallisen osaamispotentiaalin vahvistamista edelleen muun muassa lisäämällä tutkimusrahoitusta ja parantamalla koulutuksen laatua.

- Erityiskysymyksenä tulisi parantaa ulkomaisten asiantuntijoiden tarvitsemien palvelujen saatavuutta ja heidän erityiskustannustensa verotuksellista kohtelua., Korkela toteaa.

(MTV3)
Lisää aiheesta TT:n sivuilla
(Talousuutiset 10.09.2002)