Yhdysvalloissa 45 vuotta sitten säädetty laki uhanalaisten eläinlajien suojelusta on vastatuulessa presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana. Demokraattisenaattori Harrison A. Williamsin aloitteesta vuonna 1973 säädetty laki on taannut kaikille uhanalaisille lajeille suojelua automaattisesti, kun ne todetaan uhanalaisiksi.
Hallinnon kaavailemien muutoksien myötä jokaisen lajin kohdalla tehtäisiin erillisharkinta. Tämä mahdollistaisi viranomaisille vaihtoehdon olla suojelematta eläinlajia myös taloudellisin perustein.
Monet republikaanipäättäjät ovat vuosia halunneet muuttaa lakia, sillä se häiritsee heidän mielestään liikaa useita teollisuuden aloja. Esimerkiksi jotkut kaivos-, öljynporaus- ja hakkuuhankkeet ovat joutuneet vastatuuleen tai osoittautuneet kokonaan toteutuskelvottomiksi eläinten suojelun takia.
Uutiskanava CNN esittelee kymmenen lajia, jotka saattaisivat olla jo kadonneet Pohjois-Amerikasta tai koko maapallolta ilman vielä voimassa olevaa lakia.
Valkopäämerikotka
Yhdysvalloissa ikonisten valkopäämerikotkien määrä laski 1960-luvulla alle 500:aan pesivään pariin. Suojeluohjelman ansiosta lintujen määrä on noussut kaikkiaan 70 000:een yksilöön Pohjois-Amerikassa.
Populaation kasvun myötä valkopäämerikotka poistettiin uhanalaisten lajien listalta vuonna 2007.
Mississippinalligaattori
Mississippinalligaattorit metsästettiin lähes sukupuuttoon, kunnes laji sai suojelustatuksen vuonna 1967 – jo ennen eläinsuojelulain voimaantuloa.
Alligaattorituotteiden sääntelyn jälkeen populaatio alkoi palautua, ja nyt alligaattoreita arvioidaan olevan jopa 5 miljoonaa kappaletta.
Harmaakarhu
Harmaakarhu luokiteltiin uhanalaiseksi, kun Alaskan ulkopuolella niitä oli Yhdysvalloissa alle tuhat kappaletta. Vuodesta 1975 populaatio on kasvanut 1 800:een yksilöön.
Alaskassa ja Kanadassa karhujen määrä on myös lisääntynyt selvästi.
Muuttohaukka
Muuttohaukan tarina on hyvin samalainen kuin valkopäämerikotkan. 70-luvun alussa pesiviä pareja oli Pohjois-Amerikassa vain 324, kun nyt suojeluohjelman jälkeen niitä on jo useampi tuhat.
Merisaukko
Maailman pienimmän merinisäkkään merisaukon populaatioita katosi rajusti 1700- ja 1800-luvuilla, kun niitä metsästettiin turkisten takia. 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikan populaation arveltiin olevan vain noin 50 yksilöä.
Se on edelleen uhanalainen ja muun muassa verkkokalastus ja öljyvuodot ovat viime aikoina vahingoittaneet populaatioita. Nyt populaation koko Yhdysvalloissa, lähinnä Kaliforniassa, on 2 800.
Ryhävalas
Valaanpyynti oli 1960-luvulla laskenut ryhävalaiden määrän Tyynellämerellä 125 000:sta yksilöstä 1 200:een.
Nyt meren populaatio on palautunut jo 22 000:een yksilöön. Ilmastonmuutos on kuitenkin tuonut ongelmia ryhävalaille, sillä niiden syömät krilliäyriäiset vähenevät merestä.
Liemikilpikonna
Liemikilpikonnien määrä on laskenut 90 prosentilla viimeisen 50 vuoden aikana. Nyt niitä elää ympäri maailmaa alle 200 000 ja määrä on laskussa. Kilpikonnalajin säilymisestä ei olla varmoja useista suojelutoimenpiteistä huolimatta. Muun muassa merien saastuminen ja ilmastonmuutos ovat vaikeuttaneet lajin pesimä- ja selviämismahdollisuuksia.
Harmaasusi
Harmaasusi katosi lähes kokonaan Yhdysvalloista Alaskaa lukuun ottamatta, sillä maanviljelijät ja karjankasvattajat metsästivät sitä yleisesti välttääkseen suden aiheuttamat tuhot.
Pohjois-Yhdysvaltojen Suurten järvien alueella populaatio on palannut elinvoimaiseksi, mutta esimerkiksi Wyomingissä laji on hävinnyt lähes kokonaan.
Lamantiini
Lamantiini eli kynsimanaatti on yksi kolmesta manaattilajista. Pohjois-Amerikassa sitä elää Floridassa ja Karibianmerellä.
1970-luvulla asetetut veneilyrajoitukset luultavasti pelastivat Floridan populaation. Tuolloin manaattien määrä oli laskenut vain muutamaan sataan. Nyt niitä elää Floridassa jo 6 300.
Kaliforniankondori
Viranomaisarvioiden mukaan kaliforniankondoreita oli vuonna 1982 koko maailmassa vain 22 yksilöä. Tuolloin niiden pesinnän tukiohjelma aloitettiin, mutta populaation pudottua yhdeksään päätettiin kaikki linnut pyydystää vankeuteen.
Pitkällisen suojeluohjelman tuloksena kaliforniankondoreita on nyt maailmassa noin 400, joista vajaat 300 elää luonnossa.
