Tappajahaina tunnetulla valkohailla ei mene hyvin – salametsästys ja saasteet uhkaavat lajia

Valkohain häviämisellä olisi suuria vaikutuksia muihin lajeihin ja ympäristöön.

Sukeltaja Michael Rutzen on valkohaiden ystävä. Hän on lähes 20 vuoden ajan järjestänyt sukellusretkiä valkohaiden pariin ja yrittänyt todistaa ihmisille, etteivät ne ole lainkaan niin ilkeitä kuin luullaan.

Rutzenin havaintojen mukaan valkohaiden määrä on vähentynyt. Aiemmin hän saattoi nähdä yhdellä sukellusretkellä 15-20 valkohaita. Nyt hän saa olla tyytyväinen, jos näkee yhden tai kaksi haita.

– Olen nähnyt valkohaiden vähenevän nopeasti, kertoo Rutzen.

Rutzenilla on myös teoria ongelman syistä.

– Uskon, että suurimpia syitä haiden ongelmiin ovat kalastusverkot, syöttikoukut ja kasvava hainleukakauppa.

"Lajin tulevaisuus näyttää synkältä"

Rurzen otti yhteyttä Stellenboschin yliopiston tutkijaan, tohtori Sara Andreottiin, saadakseen selville, kuinka paha valkohaiden ahdinko on. Alkoi valkohaiden tutkimusohjelma.

– Käytimme apuna valokuvatunnistusta ja perinnöllisyystiedettä. Tarvitsisimme vähintään 500 lisääntyvää yksilöä, jotta kanta ei kärsisi sisäsiittoisuudesta. Nyt lisääntyviä yksilöitä on vain 300 ja lajin tulevaisuus näyttää synkältä, summaa Sara Andreotti.

Andreottin mukaan valkohailla on tärkeä rooli meren ekosysteemissä. Niiden häviäminen aiheuttama epätasapaino olisi haitallista meren elämälle.

– Tilanne on sama kuin leijonilla. Jos otat ravintoketjun huipulla olevan saalistajan pois luonnosta, sen elinympäristö romahtaa. Tasapaino häviää, kuvailee Andreotti.

Andreotti kertoo esimerkin.

– Suojelemme afrikanmerikarhuksi kutsuttua korvahyljettä. Vain muutaman hait käyttävät niitä ravinnokseen. Jos valkohait häviävät, afrikanmerikarhun kanta räjähtää ja sillä on kielteisiä vaikutuksia kalastukseen ja muuhun ekosysteemiin.

Tappajahain maine haittaa suojelua

Andreottin mukaan valkohaiden ahdinko on pääasiassa ihmisen syytä.

– Saastutamme merta ja ravintoketjun huipulla olevaan valkohaihin kertyy raskasmetalleja ja se voi olla kohtalokasta niiden säilymiselle. Lisäksi ylikalastamme valkohaiden luonnollisia ravinnonlähteitä kuten muita hailajeja. On suuri väärinkäsitys, että valkohait saalistavat vain suuria merinisäkkäitä. Ne saalistavat myös muita hailajeja.

Valkohaita uhkaa myös salametsästys.

– Varsinkin aiemmin valkohaita salametsästettiin surutta. Ihmiset haluavat, että valkohain leukaluu roikkuu lähipubin seinällä, kärjistää Andreotti.

Valkohaiden määrä on vähentynyt myös maailmanlaajuisesti. Laji luokitellaan vaarantuneeksi.

Valkohai tuli tunnetuksi kauhuelokuvan Tappajahai ilmestymisen myötä. Elokuvassa hain kokoa ja käyttäytymistä on vahvasti liioiteltu.

Valkohai voi kuitenkin hyökätä uimarien kimppuun. Valkohai on tiikerihain ja härkähain ohella ainoa toistuvasti ihmisen kimppuun hyökännyt hailaji. Hain hyökkäyksen kohteeksi joutuneista ihmisistä 75 prosenttia on selvinnyt hengissä.

Valkohaiden hyökkäykset johtuvat todennäköisesti siitä, että hai on erehtynyt luulemaan ihmistä hylkeeksi tai kilpikonnaksi. Valkohailla on heikko näköaisti, joten se ei kykene erottamaan ihmistä ja hyljettä toisistaan.