Sahelin alueen rikkaat luonnonvarat houkuttelevat suurvaltoja Afrikkaan jihadismin vastaiseen taisteluun.
Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin johdolla palauttanut suhteet Länsi-Afrikan sotilasjohtajiin vastavuoroisen avunannon kautta. Tukea jihadismin vastaiseen taisteluun ollaan valmiita antamaan vastineeksi pääsystä Sahelin alueen luonnonvaroihin.
Demokraattipresidentti Joe Bidenin kaudella Yhdysvallat keskeytti suurimman osan Burkina Fasoon, Maliin ja Nigeriin lähettämästään kehitys- ja sotilaallisesta avusta. Maissa tapahtui vuosina 2020–2023 joukko vallankaappauksia, joiden seurauksena valtaan nousivat sotilasjuntat.
Trumpin paluu Valkoiseen taloon on muuttanut Yhdysvaltojen aiempaa kantaa. Uutistoimisto AFP:n mukaan kyse on osasta laajempaa muutosta Yhdysvaltain Afrikan-politiikassa ja sen pyrkimyksissä vastustaa Venäjän ja Kiinan vaikutusvaltaa mantereella.
– Kauppaa, ei kehitysapua... on nyt todellakin Afrikka-politiikkamme, ulkoministeriön Afrikan asioista vastaava korkea virkamies Troy Fitrell kuvaili toukokuussa vieraillessaan Abidjanissa Norsunluurannikolla.
Viime aikoina useat muutkin yhdysvaltalaiset korkeat virkamiehet ovat vierailleet Burkina Fason, Malin ja Nigerin pääkaupungeissa. Maissa on yli vuosikymmenen ajan pyritty kitkemään äärijärjestöihin al-Qaidaan tai Isikseen kytkeytyvää jihadismia.
Heinäkuun alussa Trumpin turvallisuusneuvonantaja Rudolph Atallah vieraili Malissa tarjotakseen levottomuuksiin yhdysvaltalaista ratkaisua.
– Meillä on tarvittavat varusteet, tiedustelutiedot ja joukot vastustaaksemme tätä uhkaa. Jos Mali päättää tehdä yhteistyötä kanssamme, tiedämme mitä tehdä, Atallah kertoi Malin valtiollisessa mediassa.
Ulkoministeriöstä esitettiin yhdysvaltalaisia yksityisiä sijoituksia jihadismin vastaista taistelua rahoittamaan.
– Yhdysvallat tarjoutui tappamaan jihadistiryhmien johtajia vastineeksi yhdysvaltalaisten yritysten pääsystä litiumin ja kullan pariin, kuvailee Sahel-ohjelman johtaja Ulf Laessing saksalaisesta Konrad Adenauer -ajatushautomosta.
Lue myös: Länsimaita halveksutaan sekasortoisessa Nigerissä, ja se avaa pelikentän maassa Venäjälle: "Wagner pyrkii täyttämään valtatyhjiön"
Litiumia, kultaa, uraania
Trump ei ole piilotellut kiinnostustaan luonnonvaroihin pyrkiessään lopettamaan eri maiden välisiä konflikteja. Tämä on nähty niin hänen yrityksissään lopettaa Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota kuin Ruandan ja Kongon demokraattisen tasavallan välinen konflikti.
Mali on Afrikan suurimpia kullan ja litiumin tuottajia. Burkina Fasossa on kultaa ja Nigerissä uraania. Vaikka maiden sotilasjuntat nousivat valtaan lupaamalla kansalle suurempaa määräysvaltaa ja itsemääräämisoikeutta maansa mineraalivaroihin, ne ovat suhtautuneet myönteisesti Yhdysvaltain linjanmuutokseen.
– Meidän on tarkasteltava investointeja ja maidemme potentiaalia, sanoi Malin ulkoministeri Abdoulaye Diop heinäkuussa ja kehui Yhdysvaltain ja Malin hallintojen näkemysten yhteneväisyyttä.
Laessingin mukaan osa ulkoministeriön virkamiehistä pyrki vakuuttamaan Trumpin hallintoa Malin luonnonvarojen merkityksestä, jotta Yhdysvallat jatkaisi toimintaansa alueella ja pitäisi suurlähetystönsä pääkaupunki Bamakossa avoinna. Taustalla vaikutti hänen mukaansa huoli Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston (USAID) lakkauttamisesta ja suurlähetystöjen sulkemisista, samalla kun Venäjä ja Kiina vahvistivat vaikutusvaltaansa alueella.
Ajatushautomo American Enterprise Instituten analyytikko Liam Karrin näkemyksen mukaan mineraalikaupoissa on kyse paljon pidemmän aikavälin hankkeista.
– Terrorismin uhka on suurin ongelma... alueen vakauttaminen on ratkaisu kaikkiin investointitoiveisiin, Karr kuvailee AFP:lle.
Lue myös: Wagner voi ryhtyä tukemaan Nigerin vallankaappausta, ja se ei tiedä hyvää – asiantuntija MTV:lle: "Koko alue alkaa pudota Venäjän syliin"
Yhdysvaltalaisia palkkasotureita
Yhdysvallat on palauttanut suhteita Sahelin alueen valtioihin siitä huolimatta, että sotilasjuntat ovat kääntyneet kohti Venäjää ja laajalti katkaisseet suhteet länteen, erityisesti entiseen siirtomaaisäntä Ranskaan.
Venäjä on lähettänyt palkkasotureita puolisotilaallisesta Wagner-ryhmästä ja sen seuraajasta Africa Corpsista auttamaan Sahelin maiden armeijoita torjumaan jihadisteja. Nigerin kansallistettua ranskalaisen uraanijätti Oranon paikallisen sivuhaaran Venäjä ilmoitti halustaan louhia uraania maassa.
Malin vierailullaan Trumpin neuvonantaja Atallah sanoi, ettei näe ongelmaa Venäjän läsnäolossa alueella ja korosti maan olevan vapaa valitsemaan kumppaninsa.
Entinen Yhdysvaltain Nigerin-suurlähettiläs Bisa Williams arvioi AFP:lle, että Trump voisi solmia sopimuksen, joka takaisi Yhdysvalloille enemmistö- tai lähes enemmistöomistuksen ja suuren osuuden louhituista mineraaleista vastineeksi tuesta terrorismin torjunnassa.
Tämä voisi hänen mukaansa tarkoittaa yhdysvaltalaisten palkkasotilaiden lähettämistä alueelle samaan tapaan kuin Venäjä on käyttänyt Wagner-ryhmää.
– Näin hänen ei tarvitsisi puolustaa politiikkaansa kongressin tai MAGA-kannattajiensa edessä, Williams arvioi.