Toni Nieminen olisi valmis Suomen mäkiruoriin – "tohtoristason toimintaa" sivaltava legenda hämmästelee nykylinjaa: "Uskomatonta"

16:52
Toni Nieminen Tulosruudun Viikon vieraana: ex-mäkikotka ottaa tiukasti kantaa Suomen mäkihypyn nykytilaan ja valmennukseen.

Mäkihyppylegenda Toni Nieminen olisi valmis Suomen mäkihyppymaajoukkueen päävalmentajaksi. Niemisellä on painavaa sanottavaa lajissaan vallinneesta tilasta.

Toni Nieminen antaa yllä olevassa haastattelussa suorasanaisen mielipiteensä muun muassa Suomen mäkihypyn nykytilasta ja sen valmennuksesta. Lisäksi hän puhuu hyppyuransa tyssäämisestä, mihin vaikutti Niemisen mukaan myös Matti Nykänen. 

Nieminen väläytteli 2010-luvullakin haluaan alamaihin vajonneen Suomen mäkimaajoukkueen ruoriin. Kyseisessä tehtävässä häntä ei olla vuosien saatossa nähty, mutta Nieminen luotsasi Suomen naisten ykköshyppääjää Julia Kykkästä vuosina 2018–19 ja on nykyään juniorivalmennuksessa mukana.

Suomen nykyisenä mäkiluotsina toimii Janne Väätäinen, joka palasi Suomen ruoriin tämän kauden alla. Väätäinen oli aiemmin toiminut Suomen päävalmentajana 2008–10.

Nieminen, jonka mukaan mäkihypyn peruslainalaisuudet ovat pysyneet vuosien läpi pitkälti samoina, arvioi, ettei hän ole itse ollut maajoukkueluotsiksi riittävän "salonkikelpoinen".

– En ole ehkä mennyt sitä reittiä, mitä tänä päivänä edellytetään ja mitä kautta siihen on mahdollisuus päästä, Nieminen sanoo Antero Mertarannan haastattelussa Tulosruudun Viikon vieraana ja jatkaa hämmästelevästi:

– Minun mielestäni on uskomatonta, että järjestelmän tarjoama koulutusreitti on ainut keino edetä valmentajaksi huipputasolle tällä hetkellä. Jos kuitenkin puhutaan maajoukkuevalmentajasta ja käsitellään aikuisia urheilijoita, kysymyshän on enemmän persoonasta ja siitä, mitä annettavaa sinulla oikeasti on niille urheilijoille.

Sitoutumisesta homma ei Niemisen kohdalla jäisi kiinni, olympiavoittaja lupaa.

– Mäkihyppy on minulle niin rakas laji ja niin lähellä sydäntä. Koen toisekseen jopa omaksi velvollisuudekseni sen, että jos minä pystyn millään tavalla auttamaan siinä, että suomalainen mäkihyppy saataisiin palautettua takaisin siihen menestyskantaan, mihin laji kuuluu, teen sen enemmän kuin mielelläni.

"Ollaan näin lähellä"

Vaikka Suomi on yhä kaukana 2000-luvun huippuvuosina nähdystä loistosta, jota kannattelivat muun muassa Janne Ahosen ja Matti Hautamäen kaltaiset tähtihyppääjät, valoa alkoi monituisten laihojen vuosien jälkeen pilkahtaa jo viime kaudella, jolloin päävalmentajana toimi Väätäisen nykyinen adjutantti Lauri Hakola.

Suomen ykköstoivo Antti Aalto loikki viime kaudella maailmancupin henkilökohtaisissa kilpailuissa neljästi kymmenen joukkoon. Tällä sesongilla Aalto ei ole vielä kymppisakkiin yltänyt, mutta on hypännyt monituisesti pisteille. Tulitukea on alkanut tarjota myös Niko Kytösaho.

Nieminen katsoo, että Kytösahollakin on osaaminen ja edellytykset kymmenen parhaan joukkoon, mutta kyse on myös itseluottamuksesta, riittävästä rohkeudesta ja rentoudesta kilpailuhyppäämiseen, joka alkaa tulla pienin onnistumisin.

– Nyt me on onneksi niitä (onnistumisia) jo nähty. Molemmilta kavereilta on tullut pistesijoituksia, ja silloin ollaan jo noin lähellä (näyttää sormilla pientä rakoa), että päästäisiin top-10-sijoituksille. Minä toivon, että niitä nähtäisiin jo tämän kauden aikana.

Tohtoristaso

Nieminen antaa arvoa Suomen päävalmentajaksi palanneelle Janne Väätäiselle, mutta suhtautuu samaan hengenvetoon kriittisesti tämän edeltäjien linjaan.

– Minun mielestäni Janne on ollut viimeisin persoonamme valmennuspuolella. Sen (2008–10) jälkeen me on menty vähän enemmän siihen – en tarkoita tällä mitään pahaa – tohtoristason toimintaan.

– Janne oli kuitenkin persoona, joka uskalsi sanoa asioita. Uskalsi seisoa sanomistensa takana. Eli ja paloi mäkihypylle, ja halusi vain ja ainoastaan parasta mäkihypylle. Joskus ehkä otettiin vähän hernettäkin nenään Jannen sanomisista, mutta minun mielestäni tunteet kuuluvat huippu-urheiluun. Tällä hetkellä Janne on minun mielestäni ihan oikea mies tuomaan uutta väriä ja ehkä uutta potkuakin siihen toimintaan.

Valmennuskeskukset "oikea suuntaus"

Mutta miksi toiminnasta oli potku kauan kateissa ja miten suomalainen mäkihyppy vajosi niin alas huippuvuosistaan? Nieminen arvioi, että suomalaishyppääjien menestys sai aikanaan unohtamaan perustan.

– Me elimme silloin vähän siinä huumassa. Ehkä meidän mäkihyppyjärjestelmässämme tapahtui virhearvio. Luotettiin siihen, että aina sieltä joku urheilija-valmentajaparivaljakko nousee.

– Sitten kun Janne lopetti ja Hautamäen Matti lopetti, yhtäkkiä tajuttiin, että meillä ei ole muuten yhtään junnuja, kun oltiin unohdettu pohjatyö täysin.

– Kun meillä ei ollut yhtään junnuja, kesti yllättävän pitkään ennen kuin me aloimme oikeasti tekemään jotain konkreettista sen eteen, että saataisiin taas lajiin uusia harrastajia.

Harrastajamassat ovat vuosien saatossa pahasti hiipuneet ja Niemisen näkemyksen mukaan Kuopio on lajin ainoa vahva keskus.

– Minä näkisin, että kun olisi kolme–neljä toimivaa valmennuskeskusta Suomessa, niin olisimme tässä vaiheessa ihan hyvässä tilanteessa.

– Suuntaus, että haettaisiin tiettyjä valmennuskeskuksia Suomeen, on mielestäni ihan oikea, koska meillä on niin hirvittävän vähän harrastajia ja hirvittävän vähän lahjakkuutta. Heidät pitäisi saada koottua samaan paikkaan. Saataisiin aikaan keskinäistä kilpailua. Se on tehokkain keino saada nuoret kehittymään.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja