Toimituspäällikön kommentti: Tulevatko Nato-vaalit sittenkin? Jopa entisten Venäjän-lähettiläiden välillä kipunoi

Ei myöskään kannata unohtaa kahta taannoista puheenvuoroa. Sekä talousvaikuttaja Björn Wahlroos Ulkopolitiikka-lehdessä, että entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen tuoreessa kirjassaan Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu päätyivät suosittelemaan Suomelle Nato-jäsenyyttä. Kovia puheenvuoroja.

Heti alkuun on todettava: debatti Natosta kuuluu näihin(kin) presidentinvaaleihin, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tasavallan presidentin tehtävänkuvan ytimessä. Ja Suomi on siellä missä aina ennenkin: Venäjän naapurissa, yhteistä rajaa on 1340 kilometriä.

Jotta keskusteluun saataisiin lisää konkretiaa, kaksi asiaa debatöörien kannattaisi suurelle yleisölle avata. Ensimmäinen liittyy aikaan. Naton kannattajat ovat nimittäin suomalaisille velkaa selvityksen siitä, pitävätkö he jäsenyyttä tarpeellisena tässä ja nyt vai tavoitteena jossakin hamassa tulevaisuudessa.

Venäjä vastaisi vihamielisesti

Aikaulottuvuudella on merkitystä, sillä jos Nato-jäsenyyshakemus pannaan vetämään nykyisessä jännittyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, seurauksia on odotettavissa.

Sauli Niinistön neuvonantaja ja Venäjä-asiantuntija Hiski Haukkala antoi vuoden 2015 keväällä Helsingin Sanomille haastattelun, jossa hän selkosuomeksi kertoi näkemyksensä. Hänen mukaansa "juuri nyt Nato-jäsenyyden hakeminen olisi kohtalokkain virhe, jonka Suomi voisi tehdä ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan".

Jutussa listataan Venäjän keinovalikoimaa: itärajan toimivuus voisi heikentyä, Venäjä voisi katkaista ydinturvayhteistyön.

Kiintoisa yksityiskohta on, että vain runsaat puoli vuotta haastattelun antamisen jälkeen Suomi ilmeisesti sai maistiaisia ns. ihmisaseen käyttämisestä. Melkoinen hässäkkä syntyi keskellä talvipakkasia, kun pohjoisen itärajan yli alkoi pyrkiä Suomeen suuri joukko "turvapaikanhakijoita".

Haukkalan antamasta haastattelusta on aikaa pari vuotta, mutta Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne ei ole monta piirua parempaan suuntaan muuttunut. Jos joku siis pohtii nykyisen presidentin aivoituksia Nato-jäsenyyden hakemisen suhteen, ne tuskin Haukkalan arvioista paljon heittävät.

Nopean Nato-jäsenyyden puoltajilta, kuten presidenttiehdokas Torvaldsilta, on syytä penätä vastausta kysymykseen: Olisivatko Suomen poliittiset instituutiot puhumattakaan Suomen kansasta valmiita kestämään vihamielisen painostuksen, jota Venäjä ilman muuta Suomeen kohdistaisi?

Keskustelussa sävyjä jännitysromaaneista

Pikantin lisän turvallisuuskeskusteluun antoi viime viikonvaihteessa HS:n julkaisema, puolustusministeriön kyljessä toimivan turvallisuuskomitean asiantuntijaryhmän arvio siitä, millaisia vaikutuskeinoja Venäjä voisi kohdistaa lähestyviin presidentinvaaleihin.

Tutkijoista, median edustajista ja virkamiehistä koostuvan asiantuntijaelimen listaus oli kuin suoraan Ilkka Remeksen jännitysromaaneista: sosiaalisen median operaatiot, poliitikkojen mustamaalaaminen, tietomurrot, voittajan avustaminen, ääritapauksessa salamurha tai terrori-isku.

Tälle paperille tuskin kannattaa panna turhan suurta painoarvoa. Mahdollistahan tuollainen on, mutta kuinka todennäköistä?

Mieleen juolahtaa myös ajatus: Joko turvallisuuskomiteassa luetaan paljon Remestä, tai sitten komitean asiantuntijaryhmässä on henkilöitä, joita Remes käyttää asiantuntijoina romaanejaan varten.

Suurlähettiläiden harvinainen nokittelu

Joka tapauksessa Nato-keskustelu käy nyt Suomessa poikkeuksellisilla kierroksilla. Aivan tuore esimerkki löytyy tiistain Helsingin Sanomien mielipideosastolta. Siellä entinen Moskovan- ja Berliinin-suurlähettiläs René Nyberg kommentoi harvinaisella tavalla kollegansa Hannu Himasen Nato-kirjoituksia.

Nybergin mukaan Himanen on Nato-kannassaan päätynyt "fiktion puolelle". "Tämä ei ole ammattieettisesti kestävää", Nyberg päättää lyhyen kirjoituksensa.

Leirejä siis alkaa muodostua. Maallikolle käynnissä oleva Nato-debatti näyttäytyy kahdella tavalla: ajatuksena Suomen Nato-pyrky on kannatettava asia, mutta reaalipolitiikan näkökulmasta juuri nyt edesvastuuton.