EVA:n järjestämä ensimmäinen presidentinvaalitentti sen jo kertoi: Natosta tulee näiden vaalien yksi tärkeimmistä ellei tärkein keskustelunaihe. Kiitos kuuluu ensi vaiheessa Rkp:n ehdokkaalle Nils Torvaldsille, joka alkoi liputtaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta heti kättelyssä, kirjoittaa MTV Uutisten toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen kommentissaan.
Ei myöskään kannata unohtaa kahta taannoista puheenvuoroa. Sekä talousvaikuttaja Björn Wahlroos Ulkopolitiikka-lehdessä, että entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen tuoreessa kirjassaan Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu päätyivät suosittelemaan Suomelle Nato-jäsenyyttä. Kovia puheenvuoroja.
Heti alkuun on todettava: debatti Natosta kuuluu näihin(kin) presidentinvaaleihin, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tasavallan presidentin tehtävänkuvan ytimessä. Ja Suomi on siellä missä aina ennenkin: Venäjän naapurissa, yhteistä rajaa on 1340 kilometriä.
Jotta keskusteluun saataisiin lisää konkretiaa, kaksi asiaa debatöörien kannattaisi suurelle yleisölle avata. Ensimmäinen liittyy aikaan. Naton kannattajat ovat nimittäin suomalaisille velkaa selvityksen siitä, pitävätkö he jäsenyyttä tarpeellisena tässä ja nyt vai tavoitteena jossakin hamassa tulevaisuudessa.
Venäjä vastaisi vihamielisesti
Aikaulottuvuudella on merkitystä, sillä jos Nato-jäsenyyshakemus pannaan vetämään nykyisessä jännittyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, seurauksia on odotettavissa.