Jo puolet isistä käyttää enintään yhdeksän viikon mittaisen isyysvapaan, mutta edelleenkin vain harva uskaltautuu pidemmille perhevapaille. Ne, jotka uskaltautuvat ovat yleensä tyytyväisiä ratkaisuunsa.
– Oli mukavaa aikaa, välillä raskasta ja useimmiten hienoa. Oppi paljon itsestä ja lapsesta. Oli kaikin puolin rikasta, muistelee telineasentaja Marko Velin, joka hoiti poikaansa kotona lähes 1,5 vuotta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan useimmilla työpaikoilla suhtaudutaan myönteisesti isien pitkiin perhevapaisiin. Suurin syy siihen, etteivät useammat isät jää perhevapaille, on oma harkinta.
– Isät itse pitävät pitkää poissaoloa töistä hankalana eli isien oma arvio työtilanteesta tai -kiireestä vaikuttaa, kertoo THL:n erikoistutkija Johanna Närvi.
Sijaisia ei aina palkata isien vapaiden ajaksi
Syynä tähän on usein se, ettei isille palkata sijaista perhevapaan ajaksi. Työt jaetaan työkavereille tai sitten ne kasaantuvat ja odottavat perhevapaalta paluuta.
– Esimies on työpaikalla ratkaisevassa asemassa. Esimiehen tehtävä on huolehtia perhevapaalle jäävän töiden järjestelystä, muistuttaa Närvi.
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella kaikki halukkaat ovat päässeet perhevapaalle.
– Työvuorojärjestelyt vaativat, että saadaan sijainen tilalle, jos on operatiivisella puolella, mutta tähän mennessä on kaikki onnistunut meidän puolesta. Varsinkin nuoremmat miehet ovat jonkin verran innostuneet perhevapaista. Tosin palomiehen työssä on normaalistikin paljon vapaita ja sen takia perhevapaita ei varmaan haeta niin paljon kuin monissa muissa töissä, pohtii asemamestari Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta.
