Työnantajien tai esimiesten vastustus estää vain harvoin isien pitkät isyysvapaat.
– Isät kertovat melko usein hyvinkin myönteisestä suhtautumisesta isien vapaisiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Johanna Närvi sanoo.
Vanhempien vapaasti jaettavissa olevan vapaan pitää kuitenkin yleensä edelleen äiti. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2016 syntyneiden lasten isät pitivät vanhempainvapaista vain alle kymmenen prosenttia.
Isät pitivät viime vuonna isyys- ja vanhempainvapaita keskimäärin 36 arkipäivää. Yli kaksi kolmasosaa pitää vapaata lapsen syntymän jälkeen samaan aikaan kuin äiti. Alle puolet piti itsenäistä vapaata äidin palattua töihin. Neljäsosa isistä ei pitänyt vapaata lainkaan.
Tutkija arvioi, että isien vähäisten isyysvapaiden takana ovat näkemykset isyydestä ja äitiydestä.
– Työnjako on kehittynyt hyvin pitkän ajan kuluessa, Närvi sanoo.
Närven mukaan ei voi sanoa yksiselitteisesti, etteivät isät halua pitää vapaita tai etteivät äidit anna heidän pitää niitä. Hänen mukaansa kyse on pitkälti siitä, että kun äiti on pitänyt alussa äitiysvapaan, hän jää myöhemminkin luontevasti hoitamaan lasta kotiin.
– Toisaalta sitä hankalammalta alkaa tuntua ajatus, että isä jäisi vuorostaan kotiin (hoitamaan lasta). Totta kai isätkin käyttävät pidempiä vapaita, mutta melko harvoin muita kuin isille nimettyjä, Närvi kertoo.
Pienillä työpaikoilla hankalampi järjestää
Isyysvapaa kestää enintään 54 arkipäivää eli noin yhdeksän viikkoa. Isä voi pitää vapaata korkeintaan 18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyyslomasta jää pidettäväksi sen jälkeen.
