Taktisten ydinaseiden räjähdysvoiman säädeltävyys madaltaa kynnystä niiden käyttöön, sanoo Yhdysvalloissa asuva ydinaseasiantuntija Olli Heinonen.
Hyökkäyksensä jälkeen Venäjä on useamman kerran viitannut ydinaseidensa voimaan länsimaille uhotessaan. Putin määräsi ydinasevoimat valmiustilaan jo hyökkäyksen alkumetreillä. Ydinsodan riskistä ovat puhuneet niin presidentti Vladimir Putin kuin ulkoministeri Sergei Lavrov.
Mitä heikommaksi Venäjän sotaonni kääntyy, sitä vakavammin uhoon kannattaa suhtautua, sanoo washingtonilaisessa ajatushautomossa Stimson Centerissä asiantuntijana työskentelevä Olli Heinonen.
– Putin voi jossain vaiheessa tuntea oman asemansa uhatuksi ja haluta tehdä nopean päätöksen sotaseikkailulle. Sen takia tämä pitää ottaa tosissaan. Todennäköisyys ei ole enää nolla, että se ei tapahdu.
Heinonen huomauttaa, että Venäjä omalta osaltaan jo käyttää ydinasetta, vaikka laukaisunappulaa ei ole hipaistukaan. Jo siitä puhuminen on jarruttanut länsimaista aseapua ja saattanut vaikuttaa vastahakoisuuteen lentokieltoalueen perustamisessa. Tämä puolestaan voi kannustaa muita ydinasevaltioita kopioimaan keinon omaan pelikirjaansa tulevaisuuden varalle.
Olli Heinonen asuu Washingtonissa ja New Yorkissa ja on tehnyt elämäntyönsä ydinasevalvonnan parissa. Pisimpään hän on työskennellyt YK:n kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA), jossa hän toimi myös ydinasevalvonnan johtajana ja varapääjohtajana. Työ on vienyt hänet autoritaaristen valtioiden kulissien taa esimerkiksi Irakissa, Iranissa ja Pohjois-Koreassa.