Tiukka talous ajaa yliopistoja varainhankintaan

Yliopistot ja korkeakoulut joutuvatkin tiukassa taloustilanteessa pohtimaan uusia säästökohteita ja rahoituskeinoja.

Muun muassa lääkärikoulutuksen rahoituksessa on ollut joissain kaupungeissa aukkoja. Esimerkiksi Oulun yliopiston lääketieteellisellä tiedekunnalla on ollut hankala tilanne, ja koko Oulun yliopisto ilmoitti hiljattain aloittavansa laajat yt-neuvottelut.

Helsingin lääkärikoulutuksessa uusi lukujärjestys ja Ipadit

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa taloustilanne on ollut toistaiseksi parempi, mutta vyötä on silti vedetty tiukalle. Lisäpainetta aiheuttaa se, että uusien opiskelijoiden sisäänottoa lisätään vuonna 2015.

Talouden tehostaminen on vauhdittanut uudistuksia, ja esimerkiksi lukujärjestys ollaan panemassa kokonaan uusiksi.

- Katsottiin, minkälaisia tämän päivän potilaat, sairauskirjo ja terveydenhuoltojärjestelmä ovat. Todettiin, että meidän 20 vuotta lukujärjestys ei enää vastaa niitä tarpeita, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen sanoo.

Käyttöön on otettu myös uutta teknologiaa.

- Ensimmäiselle vuosikurssille annettiin viime vuonna sekä opiskelijoille että opettajille Ipadit, ja kaikki opiskelumateriaali, luennot, kirjat, tentit ja lukujärjestykset ovat siellä Ipadissa. Tämä on ollut valtava menestys.

Taloustilanteen parantamiseksi Helsingin lääketieteellisessä panostetaan entistä voimakkaammin myös varainhankintaan. Tiedekunta pyrkii keräämään lähinnä säätiöiltä ja yrityksiltä lahjoituksia erityisesti syöpätutkimukseen ja biopankkitoimintaan.

- Suomessa yliopistot ovat saaneet testamenttilahjoituksia, mutta se ei ole ollut aktiivista varainhankintaa. Nyt haluamme tehdä nimenomaan aktiivista varainhankintaa ja kerätä erikokoisia lahjoituksia, tiedekunnan yhteiskuntasuhteiden ja varainhankinnan suunnittelija Heidi Lehmuskumpu sanoo.

Lähivuosina tuhansia uusia aloituspaikkoja

Samalla kun yliopistojen talous on tiukalla, hallitus aikoo purkaa korkeakoulujen hakijasumaa lisäämällä lähivuosina tuhansia uusia aloituspaikkoja.

Esimerkiksi professoriliitto on ilmaissut huolensa siitä, riittävätkö rahat laadukkaaseen opetukseen kaikille. Suomessa on jo tällä hetkellä melko vähän opettajia oppilasmäärää kohti.

Aalto-yliopistossa uusia paikkoja harkitaan tarkkaan, jotta laadukas opetus ei kärsi.

- Leikkaukset, joita jo tähän mennessä on toteutettu, ovat riski tulevaisuuden rakentamiselle, jos kerran olemme rakentamassa maailman osaavinta kansaa, Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sanoo.

- Yliopistoillahan on tällä hetkellä aika paljon päätäntävaltaa siitä, kuinka paljon opiskelijoita otetaan. Pyrimme siihen, että otetaan sellainen määrä, joka pystytään laadukkaasti kouluttamaan.

Aalto-yliopistolla oli sen perustamisvaiheessa iso pääomituskampanja, jolla saatiin kerättyä hyvä rahoituspotti. Lisäksi yliopistolla on ollut muun muassa yrityslähtöisiä kampanjoita professuurien perustamiseen sekä jatkuvaa yritysrahoitusta tutkimukseen.

Tuula Teeri ei usko, että ulkopuolisen rahoituksen lisääntyminen vaarantaisi tieteen autonomiaa.

- En pidä sitä riskinä, kunhan vain yliopisto päättää ottaa vastaan sellaista rahaa, joka on yliopiston tehtävän kanssa yhdenmukainen.

Rahankeräyslaki uudistumassa

Useiden yliopistojen varainhankinta on ollut jopa kokonaan jumissa, koska yliopistot eivät ole lain mukaan olleet osa rahankeräyslaissa tarkoitettua yleishyödyllistä toimintaa. Valtioneuvosto hyväksyi kuitenkin hiljattain lakiesityksen, jonka toivotaan toteutuessaan helpottavan rahan keräämistä.

Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että jatkossa rahankeräyslupa voitaisiin myöntää vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä. Rahankeräyksellä hankitut varat tulisi kuitenkin jatkossakin käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Suomalaiset yliopistot joutuivat uuden tilanteen eteen vuonna 2010, kun yliopistolaki uudistui. Rahoitus on sen jälkeen tiukentunut, ja yliopistojen on täytynyt hankkia entistä enemmän ulkopuolista rahoitusta.