Luonnossa liikkuja saattaa talvisin ja keväisin nähdä vaikka leikkisän ja sympaattisen saukon perheineen. Laji joutui lähes sukupuuton partaalle, mutta teki onnistuneen paluun.
Helsinkiläinen luontokuvaaja Timo Kakko-Quednau onnistui kuvaamaan saukkoperheen touhuja keväisessä Hangossa. Kakko-Quednau kertoo nähneensä samalla alueella aiemminkin saukkoja, mutta ei odottanut näkevänsä kokonaista perhettä.
– Osasin etsiä, mutta en olettanut, että löydän perheen jota pääsen kolme kertaa kuvaamaan, mikä on ihan poikkeuksellista.
Kakko-Quednaulle saukkoperheen kohtaaminen on ollut kevään kohokohta.
– Tämä oli upea kohtaaminen. Se, että pääsi niitä rauhassa seuraamaan, on varmasti tämän kevään kohokohta.
Saukkoja saattaa nähdä vesistöillä tai niiden rantamilla
Aikoinaan lähes sukupuuton partaalle joutunut saukko on tehnyt onnistuneen paluun ja vallannut Suomea pala palata takaisin. Nykyisin tämän sympaattisen räpyläjalan saattaa hyvällä tuurilla nähdä talvisin ja keväisin muun muassa sulilla vesistöillä tai niiden rantamilla.
– Hyvälle sulapaikalle voi kertyä neljästä viiteen saukkoa, jos on oikein hyvä tuuri, mutta yleensä talvellakin nähty ryhmä on emo ja edelliskesän poikaset, joita on yhdestä kolmeen, biologi ja saukkotutkija Risto Sulkava sanoo.
Kakko-Quednau arvioi kuvanneensa juuri emon, jolla oli edelliskesänä syntyneet poikaset.
Saukon tiheä turkki eristää hyvin lämpöä. Suolainen merivesi heikentää turkin vedenhylkimisominaisuuksia, jonka vuoksi saukko puhdistaa turkkiaan makeassa vedessä sekä lumessa.Timo Kakko-Quednau
Saukot elävät pääsääntöisesti yksikseen. Emo ja poikaset liikkuvat yhdessä, mutta koiras viettää naaraan kanssa ainoastaan hetken ja suuntaa parittelun jälkeen omille teilleen, kertoo Sulkava. Emo vierottaa poikasensa noin puolentoista vuoden ikäisinä.
– Emä usein vieroittaa poikaset jossain vaiheessa kevättä lopettamalla kalojen saalistamisen niille. Se pakottaa poikaset itse opettelemaan saalistamista ja olemaan pikkuhiljaa enemmän ja enemmän itsekseen, Sulkava sanoo.
– Lopulta poikaset sitten lähtevät omille teilleen, hän lisää.
Poikasia syntyy yleensä maaliskuun loppupuolelta syyskuulle saakka.
Saukko on turvassa vedessä
Saukko oli ajautua sukupuuttoon 1950-luvulla ja sitä metsästettiin muun muassa sen vettähylkivän turkin takia. Eläin rauhoitettiin vuonna 1974, jolloin kanta lähti kasvamaan.
Saukkoja arvioidaan tällä hetkellä olevan koko maassa noin 4000–5000 ja sen levinneisyys kattaa valtaosan Suomesta.
Virtaviivainen ja hyljettä muistuttava saukko saalistaa käytännössä kaiken ruokansa pelkästään vedestä ja ravinto muodostuu suurimmaksi osaksi kaloista ja sammakoista.
Saukko kykenee olemaan sukelluksissa useita minuutteja. Saukon näkö on huono, mutta kuulo- ja hajuaisti ovat tarkkoja. Pitkät tuntokarvat auttavat saalistamisessa veden alla.Timo Kakko-Quednau
Saukko pesii usein suojaisassa ja rauhallisessa paikassa rannan läheisyydessä tai jokivarren penkassa. Maalla olevan saukon uhkana ovat muun muassa petolinnut.
– Luontaisia uhkatekijöitä ovat muun muassa merikotka, maakotka ja kenties joskus huuhkaja ja suurpedoista mahdollisesti susi, joka saattaa yrittää saalistaa saukkoa sen ollessa maa vaelluksella, kertoo Sulkava.
– Silloin kun saukko on vedessä, niin sitä ei sieltä kyllä saalista mikään, Sulkava lisää.
Saukkojen elinpiiri on laaja ja ne saattavat vaellella kymmeniäkin kilometrejä vuorokauden aikana. Lisäksi saukko tuntee reviirinsä sijainnin tarkalleen.
Kevät herättää luonnon eloon
Kevät on luontokuvaajan kulta-aikaa, mutta lähes kaiken vapaa-aikansa luonnossa viettävä Kakko-Quednau kertoo kuvaavansa luontoa ja eläimiä kaikkina vuodenaikoina.
– Olen oppinut arvostamaan kaikkia vuodenaikoja, mutta minulle rakkain on kevät, kun kaikki herää eloon. Se inspiroi poikkeuksellisen paljon ja haluan olla siinä mukana, Kakko-Quednau sanoo.
Nyt näkemäänsä saukkoperhettä Kakko-Quednau lähestyi varovasti.
– Liikuin rauhallisesti silloin, kun ne olivat sukelluksissa ja olin pitkään paikallaan, että ne eivät pelästyisi, sanoo Kakko-Quednau.
Luontokuvaajan on hyvä olla kiinnostunut luonnosta ja omata tietoa eläinten käyttäytymisestä oikeiden kuvauspaikkojen löytämiseksi, mutta luontokuvaus vaatii myös kärsivällisyyttä.
– Tässä pitää koko ajan keskittyä. Voi olla tunteja, ettei tapahdu mitään kiinnostavaa tai yllättävää, mutta sitten tulee lyhyt hetki, jolloin pitää reagoida nopeasti.
– Tämä on hyvä harrastus, koska se vie kaikki työasiat ja muut pois mielestä pois, koska tässä pitää yksinkertaisesti olla niin keskittynyt, Kakko-Quednau jatkaa.
Itselleen kannattaa olla armollinen
Joskus saattaa käydä niin, että ei onnistukaan saamaan kuvaa odottamastaan eläimestä, mutta Kakko-Quednaun mielestä itselleen kannattaa olla armollinen.
– Olen oppinut, että on turha jäädä surkuttelemaan, koska joskus tilanne tulee niin nopeasti, että ei voi mitään. Jos jokin harvinaisempi eläin menee ohi, se tietenkin harmittaa, mutta pitää olla itselleen armollinen, että epäonnistumisia tulee ja nauttia niistä onnistumisista.
Kakko-Quednau kertoo harrastaneensa luontokuvausta kahdeksan vuotta ja olleensa aina kiinnostunut luonnosta.
– Minulla oli ensin kaukoputket ja kiikarit, mutta sitten otin kameran käteen sekä valokuvaus- ja kuvankäsittelykursseja ja siitä lähtien tämä on ollut koukuttavaa. Teen tätä ihan harrastuksena ja on tosi nastaa, kun itse huomaa kehittyvänsä.
Iloa luontokuvilla
Kakko-Quednauta kuvaa kaikenlaisia eläimiä ja luontokuvauksessa häntä motivoi myös se, että kuvien kautta on mahdollista tarjota kokemuksia myös muille.
– Moni on esimerkiksi kommentoinut kuviini, että tosi upeata, koska en itse enää pääse liikkumaan luonnossa, niin on tosi hienoa, että pääset sinun kauttasi luontoretkelle ja katsomaan millaisia eläimiä on olemassa, Kakko-Quednau sanoo.
– Kyllä minulle on syntynyt sellainen kuva, että tuotan iloa näillä luontokuvilla, hän lisää.
Luontokuvauksen voi helposti aloittaa esimerkiksi lähiluonnosta, Kakko-Quednau vinkkaa.
– Tämä on harrastus, jonka pystyy aloittamaan matalalla kynnyksellä. Tietenkin kamerat ja objektiivit maksaa, mutta niissäkin voi lähteä liikkeelle halvimmasta päästä ja katsoa mikä itselle sopii.
Yhtä eläintä Kakko-Quednau ei ole vielä saanut kuvattua.
– Ilves on ollut toiveena, mutta vielä se ei ole osunut kohdalle.
Petri Tyynmaa työskentelee MTV Uutisissa uutis- ja videotoimittajana. Hän seuraa laajasti uutisia ja ilmiöitä sekä kotimaasta että ulkomailta. Petriin voit olla yhteydessä esimerkiksi, jos sinulla on tarjota MTV Uutisille juttuvinkki tai video.
