Tilastot paljastavat yllättävän tiedon: Henkirikosten ja nuorten tekemien rikosten määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt merkittävästi

Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus myrskyn silmässä – vieraana oikeusministeri 7:59
Video: Seksuaalilainsäädännön uudistus on myrskyn silmässä – oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoo, miksi lakia pitää uudistaa.

Media nostaa usein esille vain vakavia ja poikkeuksellisia rikoksia ja kielteisiä kehityskulkuja. Rikosrintamalta kantautuu kuitenkin yllättävän hyviä uutisia: Suurin osa viranomaisten tietoon tulleista rikoksista on liikenne- ja omaisuusrikoksia. Esimerkiksi henkirikosten ja nuorten tekemien rikosten määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt merkittävästi. 

Seksuaalinen väkivalta ei tutkimusten mukaan ole lisääntynyt, mutta siitä ilmoitetaan poliisille yhä useammin.

Henkirikosten määrä laskenut pitkään, tämä vuosi tehnee poikkeuksen

Henkirikosten määrä on laskenut Suomessa ja lähes kaikissa teollisuusmaissa 1990-luvulta lähtien. Kun Suomessa tapahtui 1990-luvun alkupuolella vuosittain vielä 150–180 henkirikosta, 2010-luvun jälkipuoliskolla luku oli suunnilleen 80.

–  Määrä on yli puolittunut 25 vuoden aikana, mikä on ollut todella merkittävä muutos. Vaikutukset heijastuvat kaikkialle yhteiskuntaan, paitsi että ruumiita tulee vähemmän, henkirikostutkintoja tulee vähemmän, ne ovat todella kalliita, vankeja tulee vähemmän ja niin edelleen, sanoo tutkija Martti Lehti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista (Krimo).

Henkirikosten määrän vähenemiselle ei ole yksiselitteistä syytä. Lehden mukaan henkirikosten ohella on vähentynyt myös törkeiden pahoinpitelyiden ja henkirikosten yritysten määrä.

–  Siitä on pohdintaa, että miten paljon kyseessä on väkivaltaisen käyttäytymisen vähentyminen ja kuinka paljon väkivaltaan kuolemisen vähentyminen.

Henkirikosten väheneminen taittui Lehden mukaan Suomessa 2018. Kun vuonna 2017 henkirikoksia tapahtui 67, vuonna 2018 määrä oli 86.

–  Mikä sen aiheutti, oliko se alkoholilainsäädännössä tapahtuneet muutokset vai jokin muu, on vielä kysymyksen alaista.

Vuonna 2019 henkirikosten määrä väheni taas noin 80:een, mutta tänä vuonna määrän arvioidaan nousevan. Tilastokeskuksen mukaan tammi–syyskuussa poliisin tietoon tuli 79 henkirikosta.

–  Tänä vuonna laskeva trendi tulee muuttumaan, mutta jääkö muutos yhden tai kahden vuoden heilahdukseksi vai onko se pysyvämpi, on vaikea arvioida. Tämä on ollut aika poikkeuksellinen vuosi muutenkin.

Nuorten rikollisuus on vähentynyt, rikollisuus keskittyy yhä harvemmille

Nuorten rikollisuus on henkirikosten tavoin vähentynyt 1990-luvulta lähtien. Laskeva suunta näkyy niin tilastoidussa väkivallassa kuin omaisuusrikoksissakin.

–  Jos katsotaan 2000-luvun alusta, kokonaisrikollisuus on käytännössä puolittunut, sanoo tutkija Matti Näsi Krimosta.

Rikostekojen lisäksi rikoksia tekevien nuorten määrä on aiempaa pienempi. Rikokset siis keskittyvät yhä harvemmille tekijöille.

–  Voimakkain muutos on tapahtunut oikeastaan viimeisen viiden tai kuuden vuoden aikana. Entistä pienempi osa nuorista syyllistyy rikoksiin.

Näsi huomauttaa, että rikoksia tekevä ryhmä on aiempaa aktiivisempi, ja heihin pitäisi kiinnittää huomiota ja tarjoa tukea jo hyvin varhain, jotta rikosura saataisiin katkaistua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Nuorten rikollisuuden väheneminen isossa kuvassa on Näsin mukaan monen tekijän summa. Siihen on voinut vaikuttaa asenteiden muutos, eli että rikoskäyttäytymistä ei enää pidetä nuorten keskuudessa hyväksyttävänä. Myös nuorten ajankäyttö on teknologian kehittymisen myötä muuttunut. Lisäksi vanhempien ja koulun kontrollissa on voinut tapahtua muutosta, Näsi sanoo.

Tänä vuonna nuorten väkivallasta on puhuttu muun muassa Helsingin Koskelassa ja Vallilassa tapahtuneiden henkirikosten myötä. Molemmissa epäillyt ovat alaikäisiä.

Näsi pitää hyvin poikkeuksellisena Koskelan murhaepäilyä, jossa kolmea nuorta epäillään ikätoveriinsa kohdistuneesta pitkäkestoisesta väkivallasta. Määrällisesti nuorten tekemiä henkirikoksia ei tänä vuonna kuitenkaan ole ollut poikkeuksellisen paljon.

–  Nuorten tekemiä henkirikoksia on 2000-luvulla ollut vuosittain nollasta kolmeen, ja tänä vuonna näyttää olleen kolme.

Näsi lisää, että kuitenkin etenkin tapon yrityksestä epäiltyjä nuoria on alustavan tiedon mukaan aiempia vuosia enemmän.

–  Tapausten tutkinnat kun saadaan päätökseen ja vuoden osalta kokonaiskuva muodostettua, voidaan aidosti tarkastella tapahtunutta kehitystä.

Seksuaalirikokset eivät ole lisääntyneet, mutta niistä ilmoitetaan useammin

Nuoriin ja aikuisiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä on uhritutkimusten mukaan pysynyt ennallaan vuosina 2013–2019. Aikavälillä seksuaalisesta väkivallasta on kyselyissä ilmoittanut yhdestä puoleentoista prosenttiin 15–84-vuotiaista. Samaan aikaan poliisi on saanut yhä enemmän rikosilmoituksia seksuaalirikoksista.

Seksuaalinen väkivalta ei siis tutkimusten mukaan ole lisääntynyt, mutta se tulee yhä useammin ilmi.

Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista on saatu tietoa lapsiuhritutkimuksista, joita on tehty vuosina 1988, 2008 ja 2013. Niiden mukaan lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on vähentynyt.

Kun vuonna 1988 aikuisen hyväksikäyttämäksi kertoi joutuneensa 14 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista tytöistä, vuonna 2008 vastaava luku oli seitsemän ja vuonna 2013 neljä. Poikien kohdalla vuonna 1988 luku oli viisi ja vuosina 2008 ja 2013 yksi prosentti.

Tutkimuksessa huomautetaan, että samaan aikaan kun hyväksikäyttö on kyselyjen mukaan vähentynyt, tuomioistuimissa on käsitelty enemmän hyväksikäyttötapauksia. Tämä vahvistaa tutkimuksen mukaan oletusta siitä, että lasten hyväksikäytön sijaan rikosten ilmitulo on lisääntynyt, mikä on lisääntyneen viranomaiskontrollin ja kiinnijäämisriskin ansiota.

Vähemmän vahingontekoja, asuntomurtoja ja autovarkauksia

Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas sanoo, että esimerkiksi omaisuusrikosten määrä on laskenut. Kun vuonna 2010 viranomaisten tietoon tuli noin 247 000 omaisuusrikosta, vuonna 2019 määrä oli 207 000.

Tämän vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä omaisuusrikosepäilyjä kirjattiin 177 000, mikä on enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Kokonaismäärä tullee siis hieman kasvamaan vuodesta 2019, mutta pitkällä aikavälillä trendi on selvästi laskeva, Haapakangas sanoo.

Selkeää vähentymistä on ollut Haapakankaan mukaan vahingontekojen sekä esimerkiksi asunto- ja mökkimurtojen kohdalla. Kun vuonna 2010 vahingontekoja tuli poliisin tietoon 49  000 kappaletta, vuonna 2019 niitä oli 30  500.

Asunto- ja mökkimurtoja kirjattiin vuonna 2010 noin 6  500 kappaletta, ja viime vuonna niitä oli kaksituhatta vähemmän. Tämän vuoden syyskuuhun mennessä ilmoituksia on ollut 3  700 kappaletta.

Moottoriajoneuvojen varkaudet ja niiden luvattomat käytöt ovat lähes puolittuneet. Vuonna 2010 niitä ilmoitettiin 11  200 kappaletta, kun vuonna 2019 määrä oli 5  700.

Lue myös:

    Uusimmat