Hallitus kaavailee lakiin kirjattavaa 40 prosentin velkakattoa.
MTV Uutisten tietojen mukaan hallitus valmistelee lakia, jossa julkisen velkasuhteen enimmäistasoksi asetettaisiin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kyse olisi tavoitteesta.
Lisäksi lakiin kirjattaisiin tavoitteeksi, että velkasuhteen tulisi pienentyä yhdellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2031 alkaen.
Kyse on laista, johon pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (kok.) viittaisivat keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Orpo ja Purra kertoivat, että hallitus on aloittanut parlamentaarisen, eli puolueiden yhteisen keskustelun niin sanotusta velkajarrusta eli vaalikausien yli ulottuvasta tavoitteesta velkaantumisen taittamiseksi.
Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, sillä Suomen velkasuhde on tällä hetkellä noin 86 prosenttia, ja sen ennustetaan nousevan yli 90 prosenttiin vuonna 2029 ilman lisäsopeutuksia.
Hallitus toivoo oppositiolta tukea
Lakia on valmisteltu valtiovarainministeriössä jo pelkästään siksi, että EU:n finanssipoliittiset säännöt uudistuivat viime vuonna, ja Suomen on tehtävä niiden edellyttämät muutokset omaan lainsäädäntöönsä.
EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt eivät kuitenkaan vaadi 40 prosentin velkasuhteen tai yhden prosentin velkasuhteen pienentämistavoitteen kirjaamista kansalliseen lainsäädäntöön.
Hallitus kuitenkin haluaa kirjata tavoitteet lakiin ja toivoo, että parlamentaarisella keskustelulla saataisiin myös oppositiopuolueet sitoutettua lakiin ja siihen, että Suomen velkaantunutta julkista taloutta on sopeutettava.
Sen sijaan jo tähän mennessä EU:n finanssipoliittiset säännöt ovat vaatineet, että velkasuhde saisi olla enintään 60 prosenttia. Monet EU-maat, Suomi mukaanlukien ovat siis tätä sääntöä jo rikkoneet.
Velkasuhdetavoitetta eli niin sanottua velkajarrua tai -kattoa ovat aiemmin esittäneet muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, ja myös Orpo itse.
Lakiluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle vielä kesällä, ja sen tuotaisiin eduskunnan käsittelyyn syksyllä.
Lainsäädäntö tulisi voimaan ensi vuoden alussa lukuun ottamatta yhden prosentin velkasuhteen pienentämistavoitetta.
EU:n finanssipoliittiset säännöt uudistuivat viime vuonna, mutta nykyhallitus on jo pitkälti toteuttanut niitä laatimalla esimerkiksi keskipitkän aikavälin suunnitelman julkisten menojen kasvuvauhdista ja velkakestävyydestä.