Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ovat tänään käyneet eduskuntapuolueiden kanssa keskustelun vaalikausien yli ulottuvasta tavoitteesta jarruttaa velkaantumista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) astuivat illalla kameroiden eteen esittelemään uusia keinoja valtion velkaantumisen hillitsemiseksi pitkällä, yli vaalikausien ulottuvalla tähtäimellä.
Orpo kutsuu mekanismia "velkajarruksi".
– Taantuma on kestänyt pidempään kuin on aikaisemmin ennustettu. Se johtaa siihen, että kyykky on syvä, missä talous on nyt, Orpo sanoo.
Asiasta keskusteltiin tänään kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.
Taustalla ovat uudet EU:n finanssipoliittiset säännöt, jotka on määrä viedä kansalliseen lainsäädäntöön. Asiaa koskeva lakiluonnos on määrä lähettää lausuntokierrokselle piakkoin ja tuoda eduskunnan käsittelyyn syksyllä.
Uusien sääntöjen riippumaton arvioitsija antaa vaalien edellä nettomenokehyksen, jonka saavuttamisesta puolueet keskustelevat vaalikampanjan aikana. Uusi hallitus päättää hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassaan keinoista, joilla velanottoa vähennetään ja kehykseen pyritään.
Orpon mukaan puolueiden keskustelu oli myönteinen, vaikka puolueilla oli erilaisia painotuksia siitä, miten tavoitteisiin pyritään.
Orpo korosti keskiviikkoiltana tiedotustilaisuudessa, että vain hyvä ja toimiva talous voivat ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Hän myös alleviivasi tiedotustilaisuudessa parlamentaarisen keskustelun merkitystä.
Purran mukaan toimien päätavoitteena on velan alentaminen.
– Samalla noudatamme finanssipolitiikan päätavoitteita, Purra lisää.
Orpo painotti, että sitoutuminen vaalikausien yli ulottuvaan suunnitelmaan on äärimmäisen tärkeä viesti ulospäin, toisaalta jäsenmaiden taloudenpitoa seuraavalle EU-komissiolle, mutta myös esimerkiksi kansainvälisille luottoluokittajille, jotka arvioivat Suomen kykyä huolehtia velastaan ja taloudestaan.
– Meitä kannattelee tällä hetkellä korkeassa luottoluokituksessa vahva usko suomalaisten puolueiden kykyyn ja vastuunkantoon taloudesta. Siitä pitää pitää kiinni, ja siksi parlamentaarinen sitoutuminen tähän kokonaisuuteen on niin tärkeää, Orpo sanoi.
"Pitkän aikavälin velkatason asettaminen tärkeää"
Orpon mukaan tavoitteen tulisi olla, että velkasuhdetta pienennetään niin kauan, kunnes Suomi saavuttaa pohjoismaisen tason.
– Hallituskauden alussa asetetaan tavoite julkisen talouden velkaa kerryttävien sektorien rahoitusasemalle, joka varmistaa edistymisen kohti velkasuhdetavoitetta.
Siirtymäajan jälkeen tämä tarkoittaisi velkasuhteen pienentämistä keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä joka vuosi. Kasvavien puolustusmenojen vuoksi tulevalla hallituskaudella poikkeuksellisesti rahoitusasematavoite asetettaisiin EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaisesti.
Orpo korostaa, että kukin hallitus päättäisi vuorollaan hallitusohjelmassa ja hallituksen ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa keinoista, jolla velanottoa vähennetään.
Itsenäinen finanssipolitiikan valvoja puolestaan arvioi, ovatko tavoitteiden saavuttamiseksi päätetyt toimet uskottavia ja onko hallituksella mahdollisuutta päästä niihin. Tämä riippumaton arvioitsija olisi Talouspolitiikan arviointineuvosto, joka toimisi jatkossa talouspolitiikan päällystakkina.
Jos valvoja arvioi, ettei tavoitetta olla saavuttamassa, hallitus olisi velvoitettu esittämään korjaavia toimia tai selittämään, miksi toimia ei tehdä.
Purra kertoo pitävänsä pitkän aikavälin velkatason asettamista tärkeänä.
– Sen pitää olla reilusti alempi kuin nykyinen velkataso.
Purra kertoo toivovansa myös seuraavan hallituksen toteuttavan sopeuttamista.
– Tilanne on niin vaikea, että talouskasvulla tätä tilannetta ei pelkästään hoideta, Purra sanoo ja kertoo hallituksen olevan valmis lisätoimiin.
Orpo: "Positiivista palautetta keskusteluista"
Orpo kertoo keskustelun olevan aloitus sille, että puolueet voivat sopia yhdessä ylivaalikautisesta tavoitteesta velkaantumisen taittamiseksi. Hän kertoo saaneensa positiivista palautetta siitä, että keskustelua prosessista ja tavoitteista käydään jo nyt.
– Puolueiden välillä on eri näkemyksiä siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään, Orpo kertoo.
Hän kuvailee keskusteluja rakentaviksi.
– Tosiasia on se, että tämä kehikko jarruttaa velkaantumista, Orpo sanoo ja sanoo pitävänsä erittäin tärkeänä sitä, että toimiin on laaja parlamentaarinen sitoutuminen.
Alijäämä pienenee "piinallisen hitaasti"
Suomen julkisen talouden alijäämä pienenee valtiovarainministeriön mukaan lähivuosina "piinallisen hitaasti". Alijäämän ennustetaan tänä vuonna olevan 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituskauden lopulla vuonna 2027 sen ennustetaan olevan 3,5 prosentin tuntumassa bruttokansantuotteesta.
Orpon hallitus tavoitteli alun perin luvun painamista alle prosenttiin, mutta on sittemmin luopunut tavoitteesta.
Velkasuhteen ennustetaan kasvavan koko hallituskauden ajan. Ennusteen mukaan julkisyhteisöjen velka on tänä vuonna 86,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ensi vuonna 87,4 prosenttia ja hallituskauden lopussa 87,7 prosenttia vuonna 2027.
Velkasuhteen vakauttaminen on ollut toinen Orpon hallituksen keskeisistä taloustavoitteista.
Lue lisää: Suomen talouskasvu surkastuu – tässä uudet numerot
Purran mukaan hallituksen tavoite vaatii vielä miljardin sopeutustoimet