Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus käy perusteellisen keskustelun velkakatosta, joka hillitsisi valtion velkaantumista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kannattaa Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin ehdotusta lakiin kirjattavasta velkakatosta.
Rehn sanoi MTV:n Uutisextrassa, että Suomen Pankki valmistelee hallitukselle kehysriiheen pohdittavaksi mallia, joka pohjautuisi Ruotsin järjestelmään.
Lue lisää: Suomen Pankki vaatii velkakattoa lakiin, Rehn: "Kansantaloutemme pohja murenemassa"
4:50
– Minusta tämä on hyvä ajatus. Saisimme pitkän aikavälin sitoutumisen kaikkien puolueiden kesken siihen, että velkaantuminen pidetään kurissa.
Orpo on itsekin väläyttänyt velkakattoa. Hän ei lupaa konkreettisia linjauksia asiasta kehysriiheen, mutta sanoo hallituksen valmistelevan asiaa.
– Hallituksessa pohdimme sitä huolella, ja valmistelemme asiaa, Orpo sanoo.
"Talous uhkaa romahtaa"
Velkakatto voisi perustua esimerkiksi julkisen velkasuhteen rajaamiseen. Esimerkiksi Ruotsissa on vuodesta 2019 ollut käytössä velka-ankkuri, jonka mukaan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen saa olla enintään 35 prosenttia.
Velka-ankkuria ei ole kirjattu lakiin, mutta hallitus ja oppositio ovat sitoutuneet siihen yhdessä. Ruotsin velkasuhde on nyt noin 30 prosenttia.
Myös EU:lla on jo nyt sääntö, jonka mukaan velkasuhde saisi olla enintään 60 prosenttia. Suomi on kuitenkin rikkonut rajaa jo yli 10 vuoden ajan monien muiden EU-maiden tavoin. Suomen velkasuhde on nousemassa yli 80 prosenttiin lähivuosina.
Jo aiemmin esimerkiksi osa taloustieteilijöistä on kannattanut 60 prosentin velkasuhteen kirjaamista lakiin.
– Suomen velkaantuminen on niin vakavalla tasolla, että talous uhkaa romahtaa.
– Kaikilla olisi sama poliittinen tavoite, mutta puolueilla voisi olla eri näkemyksiä ja keinoja siitä, miten velka taitetaan. Jokainen hallitus olisi velvollinen toimimaan kohti kestävää velkatasoa ja esittelemään keinot, miten siihen päästään, Orpo kuvailee velkakaton tarvetta.
Finanssipoliittista lakia on uudistettava joka tapauksessa, koska myös EU:n finanssipolitiikan säännöt muuttuvat tänä vuonna. Siksi yksi vaihtoehto olisi säätää velkakatosta osana finanssipoliittisen lain uudistamista.
Lisäsopeutusten mittaluokka kolme miljardia euroa vaalikaudelle
Hallitus ei ole halunnut kertoa tarkkaan, kuinka suurista sopeutuksista kehysriihessä tullaan päättämään.
Rehn arvioi, että hallituksen on tehtävä noin kolmen miljardin euron edestä uusia lisäsopeutuksia kuluvalle hallituskaudelle.
– Mittakaava on sitä luokkaa, Orpo sanoo.
Rehnin mukaan hyvä nyrkkisääntö olisi, että kaksi kolmasosaa sopeutuksista olisi menoleikkauksia ja yksi kolmasosaa veronkorotuksia.
– Suomen Pankin pääjohtaja on viisas mies, ja peruslähtökohdat ovat samankaltaisia hallituksen piirissä. Ajattelen, että suurin osa sopeutuksista tehdään leikkauksilla ja pienempi osa veronkorotuksilla, mutta tarkka lopputulema on poliittinen päätös.