Tietoturvapomo uskoo Vastaamo-kiristäjän tehneen kiristysoperaatiolla jopa tappiota – "Kuvittelisin, että hän on erittäin peloissaan"

F-Securen tutkimusjohtaja kertoo MTV:lle: Ainakin 14 ihmistä on maksanut lunnaita Vastaamon kiristäjälle 2:56
Ainakin 14 henkilöä on maksanut kiristäjälle lunnaita potilastiedoistaan.

Tietoturvayhtiö F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivunen ei usko, että Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastiedoilla kiristänyt taho ei enää tässä vaiheessa ilmoittaa itsestään.

– Kuvittelisin, että hän on erittäin peloissaan ja varoo tekemästä enää mitään peliliikettä tämän kanssa. Kaikesta päätellen vaikutti, että hän on tottunut organisaatioita kiristämään. Sellainen rutiini hänellä siihen oli. Hän jatkaa nyt luultavasti tällaista rikollista rahantekoa, Koivunen arvelee.

Kiristäjä saattanut joutua jopa tappiolle

Edellisen kerran kiristäjästä on F-Securen tietojen mukaan kuultu viime lauantaina, kun hän lähetti lunnasviestejä tietovuodon uhreille sekä viestejä Ylilaudalle.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä tyhjennettiin kryptolompakot, joihin jotkut kiristyksen uhrit olivat maksaneet 200:n tai 500 euron arvoisia lunnaita.

F-Securella ei ole kattavaa tietoa, kuinka paljon bitcoinlompakoita on perustettu, tai kuinka moni lunnaita on maksanut. Tiedossa olevien maksujen perusteella Erka Koivunen arvioi kuitenkin rikollisen saamien voittojen jääneen pieniksi.

– Väittäisin, että jos hän 450 000:ta euroa tavoitteli alun perin, hän on kyllä merkittävän tappiokirjauksen tehnyt, Koivunen arvelee.

– Ja kun siinä on omaa aikaa joutunut käyttämään ja olisiko omaa rahaakin, olisiko jopa ottanut persnettoa tästä operaatiosta, niin kuin oikein onkin.

"Kuin pankkiryöstön tekisi ja väripanos laukeaisi"

Silloin, kun bitcoineja vaihdetaan fyysiseksi rahaksi, on Koivusen mukaan paras sauma, jossa rikollisen voi mahdollisesti pystyä narauttamaan.

Kryptovaluutan kiristäminen uhreilta ja sen säilyttäminen sellaisena ei kiristäjän identiteettiä paljasta.

– Siinä vaiheessa kun rahoja siirretään lompakolta toiselle ja otetaan järjestelmästä ulos, siellä syntyy uusia linkityksiä ensin niin sanottujen pseudoidentiteettien välillä, Koivunen selittää.

Kun raha lopulta muunnetaan perinteiseen muotoon eli pankkitilille tai seteleiksi tai sillä ostetaan jotain, rahan käsittelijästä tulee tietoa viranomaisten saataville.

– Se on toksista rahaa. Voisi ajatella vähän kuin pankkiryöstön tekisi ja väripanos laukeaisi, Koivunen kuvailee.

– Kyllähän sillä rahalla voi käydä kahvikupin ostamassa, mutta se on aivan varma, että myyjä soittaa poliisille.

Lue myös:

    Uusimmat