Tiesitkö? Suolistosi osaa liikkua ja keuhkolohkojen väliin voi laittaa käden – "Ihminen on ihmeellinen"

Entä, jos antaisit ruumiisi tieteelle kuolemasi jälkeen? 3:29
KATSO MYÖS: Entä, jos antaisit ruumiisi tieteelle kuolemasi jälkeen? Tällaiset ruumiit kelpaavat opetukseen.

Sisäelimet liikahtelevat ja suolisto tietää, miten sen "kuuluu" olla. Munuaiset sen sijaan ovat tiukasti paikallaan. Niistä toisen voi luovuttaa pois – miksi?

Elimet eivät jökötä kehossa jäyhinä paikoillaan. Ne liikahtelevat, elävät ja muljahtelevat; esimerkiksi suolisto tietää, missä asennossa sen kuuluu olla, ja osaa myös hakeutua oikealle paikalleen esimerkiksi leikkauksen jälkeen.

– Suolet erityisesti liikkuvat, ne ovat dynaamisia rakenteita. Kyllä ne oman paikkansa hakevat, anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta sanoo.

Vatsan alueen elimillä on toverinaan vatsakalvo, peritoneum. Se kiinnittää osan elimistä ruumiinontelon takaseinämään.

– Ne elimet, jotka ovat vatsakalvon kiinnittämiä, ovat yleensä hyvin liikkuvia. Kalvorakenne ympäröi niitä. Elimet, jotka ovat kiinni vatsaontelon seinämässä eivätkä ole peritoneum-kalvon ympäröimiä, ovat yleensä tiukasti kiinni. Tästä esimerkkinä vaikkapa munuaiset. Ne ovat peritoneum-kalvon takapuolella ja tiukasti kiinni takaseinämässä. Jos munuainen täytyy irrottaa, se täytyy leikata irti vatsaontelon takaseinämästä, Parkkila sanoo.

Miksi toisen munuaisen voi luovuttaa pois?

Munuaiset sijaitsevat alimpien kylkiluiden tasalla. Ne ovat pavun malliset soikiot.

– Normaalisti munuaiset ovat edestäpäin tarkasteltuina vähän soikeita, ja jos sivulta päin katsotaan, ne ovat vähän litteät ja soikeat rakenteet.

Toisesta munuaisestaan voi luopua. Ihmisellä siis on ikään kuin "ekstraa" jo syntyessään. Miksi?

– Se on vaikea kysymys, Parkkila myöntää.

– Tämä liittyy siihen, miten munuaiset syntyvät. On sikiönkehityksen aikainen lopputulos, että niitä syntyy kaksi. Miksi niitä tarkkaan ottaen on kaksi, miksei yhtä tai kolmea? En osaa siihen vastata. Kuten monesti on todettu, ihminen on ihmeellinen.

Tieteen ymmärrys ei monella alueella riitä selittämään, miksi asiat ovat kuten ovat. Miksi munuaisia on "ylimääräisiä", mutta maksoja vain yksi?

– Tämä on sikäli mielenkiintoinen keskustelu, että ihmisellä on yksi maksa, mutta maksassa on kuitenkin neljä lohkoa. Ne ovat sidekudosväliseinien erottamia: oikea ja vasen maksalohko ja kaksi pienempää maksalohkoa. Tietyllä tavalla voisi ajatella, että meillä on neljä maksaa, vaikka kokonaisuus muodostaa yhden elimen, Parkkila sanoo.

Keuhkoja on kaksi, vai sittenkin useampia? "Lohkojen väliin voisi laittaa käden"

Samaan tapaan puhumme keuhkoista yleensä tarkoittaen, että niitä on kehossa kaksi. Hengityselimen voisi kuitenkin tulkita toisinkin.

– Kun avataan rintaontelo ja tarkastellaan keuhkoja, oikealla puolella on kolme lohkoa, vasemmalla kaksi. Ne ovat tietyllä tavalla aivan täysin erilliset. Lohkojen väliin voisi laittaa käden, Parkkila kuvailee.

Vatsaontelossa elimiä ympäröi vatsakalvo, keuhkoja taas pleurapussi – siis sidekudoksinen keuhkopussi.

– Ei toki voi sillä tavalla tehdä, että nostetaan yksi keuhkolohko irti muista. Ne liittyvät toinen toisiinsa, mutta ovat silti hyvin erotettavissa.

Oppikirjoissa elimistä saattaakin syntyä yksinkertaistettu mielikuva: vaikkapa keuhkot voivat vaikuttaa kahdelta symmetriseltä "pussilta".

– Täytyy toki sanoa, että tänä päivänä meillä on aivan loistavia oppikirjoja. Esimerkiksi Anatomian Atlas -kirjat, joita paljon käytetään. Monet kirjat ovat vuosien varrella vain parantuneet, Parkkila vakuuttaa.

Nykyisin on olemassa myös virtuaalisia oppimateriaaleja. Niissäkin kuvat tosin ovat yleensä piirrettyjä.

– Niissä pystyy virtuaalisesti poistamaan rakenteita kehosta ja katsomaan niitä eri suunnista. Ne toki ovat nykyihmiselle mielenkiintoisia.

Katso myös: Aivot kaipaavat tylsyyttä ja se parantaisi jopa muistia – miksi? "Muisti toimii tylsyyden varassa"

Aivot kaipaavat tylsyyttä 11:56
Sanotaan, että välillä pitäisi olla tylsää. Miksi? Mitä aivot siitä saavat?

Lue myös:

    Uusimmat