STT:n jututtamat asiantuntijat näkevät myös varjopuolia julkisen tilan lohkomisessa.
Saksassa on virinnyt keskustelua naisille ja sukupuolivähemmistöille varattujen osastojen perustamisesta Berliinin joukkoliikenteeseen seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi.
Länsimaiden ulkopuolella naisten käyttöön varattuja osastoja on julkisessa liikenteessä useissa suurkaupungeissa, mutta Euroopassa ne olisivat poikkeus. Saksassa yksityinen junayhtiö kokeili naisille varattuja vaunuja kymmenisen vuotta sitten yhdellä junaosuudella maan kaakkoiskulmassa, mutta kokeilu lopetettiin pian.
Adressi naisille ja sukupuolivähemmistöille tarkoitetuista omista osastoista Berliinin julkisessa liikenteessä on kerännyt runsaat 24 000 allekirjoitusta. Sen teki keväällä laulaja ja aktivisti Alex Born, 35, koettuaan ja nähtyään itse useita kertoja seksuaalista häirintää Berliinin julkisessa liikenteessä. Hän toivoo, että naisille ja sukupuolivähemmistöille selkeästi merkityt osastot tekisivät matkustamisesta julkisella liikenteellä turvallisempaa etenkin yöaikaan.
Born esittää naisille ja sukupuolivähemmistöille varattujen osastojen perustamista niin metroihin, paikallisjuniin, raitiovaunuihin kuin busseihinkin. Osastot merkittäisiin selkeästi violeteilla istuimilla. Lisäksi julkiseen liikenteeseen tulisi julisteita, joissa muistutettaisiin suostumuksesta ja häirinnästä.
Bornin adressissa kohderyhmään viitataan termillä FLINTA. Kyse on saksankielisestä akronyymistä, joka tarkoittaa naisia, lesboja, intersukupuolisia, muunsukupuolisia, transihmisiä, sukupuolettomia ja muita sukupuolivähemmistöihin kuuluvia.
Aloite on saanut Berliinissä poliittista tukea vihreiltä, jotka ehdottivat jo viime vuonna naisille tarkoitettuja omia vaunuja Berliinin metroihin ja paikallisjuniin. Äärioikeistolaisessa AfD-puolueessa aloitetta on pidetty gender-propagandana, ja sukupuolten segregaatiota on luonnehdittu Lähi-idän tuomisena Saksaan.
Yhteiskuntaa polarisoiva aihe
Yliopistonlehtori Kimmo Elo Itä-Suomen yliopistosta kertoo naisten ja vähemmistöjen kokeman häirinnän olevan Saksassa politisoitunut ja voimakkaasti yhteiskuntaa jakava aihe. Aloitteen saama huomio tuo Elon mukaan aiheen entistä voimakkaammin julkiseen ja poliittiseen keskusteluun.
Elo kuitenkin korostaa, että ongelman varsinainen juurisyy jää aloitteessa ratkaisematta.
Hänen mukaansa tulisi toimia niin, että häirintään pystyttäisiin puuttumaan tehokkaasti ilman, että häirinnän kohderyhmää siirrettäisiin pois julkisesta tilasta.
Jaettu yhteisöllisyys kärsii
Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta uskoo vihreiden puhuttelevan esityksellä erityisesti kaupunkien koulutettua ja naisenemmistöistä kannattajakuntaa.
Hän pitää kuitenkin lähtökohtaisesti ongelmallisena sitä, jos yhteisestä julkisesta tilasta ryhdytään lohkomaan erillisiä tiloja. Tällöin jaettu yhteisöllisyys kärsii.
Kolbe nostaa kaupunkitilasta puhuessaan esiin termin urbanismi. Sillä viitataan kaupunkien merkityksen kasvuun yhteiskunnissa.
– Urbanismi kärsii siitä, jos julkista tilaa ruvetaan nakittamaan kuuluvaksi vain tietyille ryhmille. Oli se kriteeri sitten sukupuoli, etnisyys, uskonto, yhteiskuntaluokka, varallisuus tai joku muu, Kolbe sanoo.
Myös Elo näkee varjopuolia kaupunkitilan lohkomisessa eri ryhmille.
– Julkisen tilan idea ei ole, että sitä lähdettäisiin lokeroimaan. Pitäisi toimia niin, että julkinen tila saadaan turvalliseksi kaikkien kannalta, Elo sanoo.
– Tavallaan tässä eriytetään julkisesta tilasta tila, joka vain korostaa tämän ongelman olemassaoloa, hän lisää.