Oletko jo bongannut? Tällaisia hyönteisiä Suomeen on kotiutunut
7:40KATSO MYÖS: Moni hyönteinen tekee täydellisen muodonvaihdoksen munasta toukaksi ja sitten esimerkiksi perhoseksi. Miksei perhonen vain synny valmiina perhosena? Keskustelemassa tietokirjailija Sami Karjalainen.
Suomeen on levinnyt ja kotiutunut monia uusia hyönteisiä. Kasveista esimerkiksi nokkonen oli aiemmin jopa harvinaisuus.
Tiedustelimme hyönteistutkija ja professori Marko Mutaselta Oulun yliopistosta, mitä harvinaisia hyönteisiä Suomeen on viime vuosina levinnyt.
Mutanen huomauttaa heti kättelyssä, että tyypillisesti kaikki Suomeen levinneet lajit ovat alun perin olleet täällä harvinaisia ennen kuin ovat levinneet ja kotiutuneet.
Lisäksi erilaisia Suomeen viime vuosina levinneitä, alun perin harvinaisia lajeja, on satoja. Niinpä tässä Mutanen keskittyy vain näyttäviin ja tunnettuihin esimerkkeihin.
Vuosituhannen vaihteen tienoilla Suomessa oli häiveperhosta vain satunnaisesti. Nyt laji on levinnyt Keski-Suomeen asti ja on aika yleinenkin.
– Se teki aika nopean rynnäkön.
Häiveperhosen sukulaislaji on hyvin näyttävä suurikokoinen päiväperhonen nimeltä pikkuhäiveperhonen.
– Nimestä huolimatta kaikkea muuta kuin pieni.
Pikkuhäiveperhonen.Vlad Dincá
Laji levisi Suomeen vuosituhannen alussa, jolloin sitä ensi kerran havaittiin täällä.
– Kukaan ei vielä siinä vaiheessa olisi arvannut, että kymmenen vuotta myöhemmin se on yleinen laji Etelä- ja Keski-Suomessa.
Kontukimalainen ja saksanampiainen
Kimalaisista Mutanen mainitsee kontukimalaisen, jota ei vielä kymmenisen vuotta sitten pidetty kotimaisena lajina ensinkään eikä sitä täältä juuri löytynyt. Sitä esiintyi aiemmin Keski-Euroopassa.
– Tällä hetkellä se on Helsingin yleisin kimalaislaji.
Kontukimalainen.Shutterstock
Yksi syy lajin leviämiselle voi olla se, että kontukimalaista käytettiin tomaattiviljelmillä pölyttäjänä. Toisaalta se on voinut levitä luontaisestikin.
– Joka tapauksessa tällä hetkellä, jos Helsingissä näkee kimalaisen, on se kaikkein todennäköisin vaihtoehto.
Saksanampiainen oli aiemmin suurharvinaisuus, jota ei pidetty suomalaisena lajina ollenkaan. Nyt se on kotiutunut, levinnyt ja on nykyään aika tavallinen varsinkin isoissa kaupungeissa aina Oulua myöten.
Saksanampiainen.Shutterstock
Idänkirsikorento
Idänkirsikorento on levinnyt voimakkaasti Etelä-Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja on nykyään aika tavallinen laji Tampereen korkeudelle asti. Mutanen kertoo, että siitä on tämän vuoden keväänäkin saatu paljon kuvia.
Kyseessä on siinä mielessä erikoinen sudenkorento, että se talvehtii aikuisena. Yleensä aikuinen sudenkorento elää kesällä vain muutaman viikon.
– Niitä löytyy lumiaikaan, ja se kiinnittää ihmisten huomion, että miten voi olla sudenkorento tällaiseen aikaan.
Idänkirsikorento.Shutterstock
Ilmastonmuutos ei selitä kaikkea
Ilmastonmuutoksen ja -lämpenemisen vaikutuksista luontoon uutisoidaan jatkuvasti. Mutasen mukaan uusien lajien leviämistä ei voida liittää yksin ja ainoastaan siihen, vaan uusien lajien saapumisen ja leviämisen taustalla on muitakin syitä.
– Vähän liikaakin pelkistetään siihen. Toki meillä on aika paljonkin esimerkkejä, että näyttää ainoalta järkevältä selittävältä tekijältä ilmastollisesti, jos jotain on tapahtunut, mutta ihminen muuttaa aika paljonkin koko ajan luontoa ja tässä on hyvä korostaa, että ei ajatella, että kaikki leviämiset johtuvat pelkästään tästä.
Ihminen esimerkiksi luo paljon uusia elinympäristöjä ja muuttaa ennestään olemassa olevia. Suomeen myös tullaan tuoneeksi vieraslajeja.
Uusia hyönteisiä leviää uusien Suomeen tuotujen kasvilajien myötä, sillä monet ötökät ovat riippuvaisia tietyistä kasvilajeista.
– Meillä on erilaisia mieltymyksiä ja muotivirtauksia sen suhteen, mitä kasveja istutetaan.
Esimerkkinä tuoduista vieraslajeista ja aiemmin Suomessa harvinaisista lajeista Mutanen mainitsee kärhöpistiäisen. Se on tullut Suomeen köynnöskasvilajin, kärhöjen, myötä.
Kärhöjä on monenlaisia.Shutterstock
– Se on esimerkki lajista, joka ei liity ilmaston lämpenemiseen, vaan siihen, että me ihmiset olemme sen tuoneet ja luoneet sille tänne elinympäristön.
Mutanen kertoo, että Suomessa kasvaa erittäin vähän luonnonvaraisia kärhöjä. 1990-luvulla siitä tuli muoti-ilmiö.
Sitten levisi lehtipistiäinen, joka syö kärhön lehtiä. Aiemmin sitä esiintyi Suomea lähimpänä Keski-Euroopassa.
– Kärhöpistiäisiä on nykyään lähes kaikkialla Suomessa. Kärhöharrastajat inhoavat niitä, koska ne syövät usein kärhöt lehdettömiksi.
Typpilannoitus
Esimerkkinä ihmisen toiminnan vaikutuksista hyönteisten esiintymiseen kuuluu typpilannoitus. Mutanen kertoo, että typen vaikutus on selvästi nähtävissä luonnossa, sillä siitä hyötyvät kasvit ovat runsastuneet todella paljon.
Nokkonen.Shutterstock
Yksi esimerkki on nokkonen.
– Nokkonen oli ennen muinoin oikeasti aika harvinainen, huussien ja navetan taustakasvi. Nykyäänhän sitä kasvaa tuolla pitkin metsiä ja joka paikassa valtavasti pelloilla. Sitä on aivan hirveästi verrattuna siihen, mitä oli ennen vanhaan.
Nokkosperhonen.Shutterstock
Sen myötä nokkosella elävät hyönteiset ovat runsastuneet ja levinneet valtavasti. Esimerkkeinä Mutanen mainitsee nokkosperhosen sekä pari muutakin perhoslajia.
– Neitoperhonen ja karttaperhonen ovat runsastuneet Suomessa erittäin paljon. Ne olivat kummatkin suorastaan harvinaisuuksia muutama kymmenen vuotta sitten, ja nyt ne ovat lähes koko Suomessa ihan yleisiä lajeja.
Karttaperhonen.Vlad Dincá
Katso myös video: Ovatko luontotavoitteet pelastettavissa ja riskit torjuttavissa?
9:42Huomenta Suomen vieraina Luontopaneelin varapuheenjohtaja Ilari Sääksjärvi ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.
