Tiedätkö mitä syöt – tunnetko sinä nämä 20 pakkausmerkintää?

Kotimaisia merkkejä:

Avainlippu- merkki on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä merkki, jonka vaatimuksena on tuotteen valmistus Suomessa sekä 50 prosentin kotimaisuusaste omista kustannuksista, joihin kuuluvat esimerkiksi raaka-ainekustannukset, henkilöstökustannukset, pakkausmateriaalit sekä valikoidut markkinointikustannukset. Avainlippu voidaan myöntää myös palveluille, mikäli ne tuotetaan Suomessa.

Hyvää Suomesta (Joutsenlippu)- merkin tuotteet on valmistettu Suomessa ja niiden raaka-aineet on vähintään 75 prosenttisesti suomalaisia. Liha, kala, kananmuna ja maito ovat kuitenkin aina 100 prosenttisesti kotimaista. Merkin myöntää Ruokatieto Yhdistys ry. Joutsenlippu täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Vuoden 2012 Taloustutkimus Oy:n Arvostetuimmat brändit– tutkimuksessa Hyvää Suomesta- merkki sijoittui kolmanneksi.

Maakuntien Parhaat- merkki voidaan myöntää pienille yrityksille, joiden tuotteiden pääraaka-aine on täysin kotimainen. Lisäksi yrityksen kotimaisuusasteen on oltava vähintään 80 prosenttia sen omakustannusarvosta. Merkkiä hallinoi ProAgria Keskusten Liitto. Maakuntien Parhaat esittelee nettisivustoillaan myös autoilureittejä Suomessa, joiden varrella voi tutustua merkin saaneisiin matkailukohteisiin.

Sirkkalehti on Kotimaisten Kasvikset ry:n merkki suomalaisille puutarhatuotteille – vihanneksille, marjoille, hedelmille, kukille sekä taimistotuotteille – ja ruokaperunoille. Viljelijät sitoutuvat noudattamaan Laatutarha-ohjeistoa ja tuotteiden on kuuluttava myös ekstra- tai ykkösluokkaan. Sirkkalehden sloganista on kolme versiota: Puhtaasti kotimainen (syötäville tuotteille), Kauniisti kotimainen (kukille ja kasveille) sekä Kestävästi kotimainen (taimistotuotteille).

Luomumerkkejä:

Eurolehti on pakollinen merkki pakatuille, EU:ssa valmistetuille luomuelintarvikkeille. Alueen ulkopuolelta tuoduissa elintarvikkeissa sen käyttö on vapaaehtoista. Toimijoiden tulee kuulua luomuvalvontaan ja noudattaa Eurolehteen liittyviä säännöksiä ja ohjeita. Merkin yhteyteen on myös lisättävä valvovan viranomaisen tunnusnumero sekä maataloudesta peräisin olevien aineiden alkuperä.

Aurinkomerkki on maa- ja metsätalousministeriön omistuksessa. Merkin tuotteita valvoo suomalainen viranomainen, mutta se ei kerro kotimaisesta alkuperästä. Aurinkomerkkiä voi hakea, jos tuottaa, valmistaa, valmistuttaa, pakkaa tai tuo maahan luomutuotteita ja kuuluu jo luomuvalvontaan.

Leppäkerttumerkki takaa, että tuote on suomalaista luomua. Sitä käytetään Eurolehden rinnalla. Merkkiin voidaan lisätä myös alue, jossa tuote on tuotettu (esimerkiksi Lounais-Suomi). Leppäkerttumerkkiä hallinnoi Luomuliitto.

KRAV on ruotsalainen luomumerkki, mutta se ei kerro tuotteen alkuperästä. KRAV- merkin käyttäjät ovat sitoutuneet noudattamaan KRAV:n sääntöjä, jotka ovat vaativampia kuin EU:n luomuasetukset esimerkiksi eläinten huolenpidon suhteen. KRAV:n sääntöihin sisältyy myös ilmasto- ja sosiaalinen vastuu.

Demeter on kansainvälinen tarkastusmerkki, jonka käyttö valvoo Suomessa Biodynaaminen yhdistys. Merkin tuotteet on viljelty biodynaamisesti Rudolf Steinerin kehittämien oppien mukaan kattaen myös EU:n luomuasetukset. Biodynaamisessa viljelytavassa vaalitaan maaperän kuntoa kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden avulla ja sitoudutaan toimimaan luonnon ehdoilla. Maatiloista pyritään muodstamaan omia ekosysteemejään lisäten maaseutuluonnon monimuotoisuutta.

Ravitsemuksellisia merkkejä:

Sydänmerkki on maksullinen ja sen myöntää asiantuntijaryhmä, jonka on koostanut Suomen Sydänliitto ja Suomen Diabetesliitto. Sydänmerkki-tuotteet ovat suolan, rasvan ja sokerin suhteen parempi valinta omassa tuoteryhmässään. Merkki ei kuitenkan kata kaikkia tuoteryhmiä. Pyrkimyksenä on helpottaa kuluttajia valitsemaan terveellisempia vaihtoehtoja ja ennaltaehkäistä suomalaisia kansantauteja, kuten 2 tyypin diabetesta, metabolista oireyhtymää sekä sydän- ja verisuonitauteja.

Nyckelhålet- merkkiä hallinnoi Ruotsin elintarvikevirasto, livsmedelsverket. Nyckelhålet- tuotteet sisältävät vähemmän suolaa, sokeria ja enemmän kuitua sekä täysjyvää. Rasvaa tuotteissa on myös vähemmän ja / tai se on ravitsemuksellisesti parempaa.

Gluteeniton- merkkiä myöntää Keliakialiitto tuotekohtaisesti ja sen saanti edellyttää toimijalta toimivaa omavalvontasuunnitelmaa, analyysitodistuksen tuotteen sekä auditioinnin tuotantoyksikön gluteenittomuudesta. Gluteention ruokavalio ei sisällä vehnää, ohraa tai ruista ja ne korvataan luontaisesti gluteenittomilla vaihtoehdoilla (esimerkiksi tattarilla, riisillä, maissilla tai hirssillä), gluteenittomalla kauralla sekä vehnätärkkelyksellä, joka on teollisesti puhdistettua gluteenista. Erittäin vähägluteenisissa tuotteissa gluteenia on enintään 100 mg/kg.

Kuluvan vuoden loppuun mennessä otetaan asteittain käyttöön yhteiset käytännöt Euroopassa gluteeniton merkinnän suhteen.

Tuotantotavasta kertovia merkkejä:

Fairtrade, Reilu kauppa on kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asialla. Pienviljelijöille taataan minimihinta, mikäli sellainen on tuotteelle määritelty. Suurtilojen työntekijöille taataan puolestaan asialliset työolot, vähintään lain määrittämän minimipalkka (jonka on noustava asteittain) sekä oikeus liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman käyttö on kiellettyä ja tuotannossa on noudatetaan vaativia ympäristömääräyksiä.

Dolphin friendly, Dolphin safe, delfiiniystävällinen. Merkintä on alun perin Yhdysvalloista ja käytössä olevia kuvia on monenlaisia. Merkinnällä viestitään, että tonnikala on pyydetty sellaisin keinoin, jotka eivät vahingoita delfiinejä. Esimerkiksi The United States Department of Commerce, EarthTrust ja Earth Island Institute hallinnoivat delfiiniystävällisiä merkkejä.

MSC: Marine Stewardship Council on voittoa tuottamaton organisaatio, joka hallinnoi kala- ja äyriäistuotteille suunnattua MSC-sertifikaattia. Sertifikaatin saanti edellyttää toimijalta kestävää kalastusta ja kalavesien hoitoa. Tutkimusten mukaan MSC:n asettamista vaatimuksista ja niiden noudattamisesta on hyötyä kalakannan lisäksi ympäristölle.

Rainforest Alliance on kansalaisjärjestö, joka myöntää sammakkosertifikaattia sellaisille elintarvikkeille, joiden tuotannossa on kiinnitetty erityishuomiota ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja taloudelliseen elinkelpoisuuteen. Toimijoiden on noudatettava Standards for Sustainable Agriculture- ohjeistoa. Sammakkosertifikaatin voi löytää esimerkiksi, hedelmistä, suklaasta, kahvista ja teestä. Rainforest Alliance panostaa myös eriyisesti lasten ja nuorten ympäristöosaamisen parantamiseen.

UTZ, Utz Kapeh on sertifiointijärjestelmä kahville, kaakaolle ja teelle. UTZ-sertifikaatin myöntäminen edellyttää toimijalta UTZ-kriteerien noudattamista, joissa kiinnitetään huomiota tuotannon ympäristövaikutuksiin sekä sosiaaliseen vastuuseen. UTZ- tuotteet eivät takaa minimihintaa tuottajille toisin kuin Reilu kauppa.

Viuhkamerkki, Hiilikukka, Hiilijalanjälkimerkki. Suomessa ei ole vielä käytössä yhtenäistä merkintää hiilijalanjäljelle. Raision viuhkamerkki on tällä hetkellä käytetyin kasvihuonepäästöjä kuvaava merkki. Se ilmaisee tuotteen päästöt pellolta kaupan varastoon. Muita suomalaisia merkkejä ovat esimerkiksi Fazerin hiilikukka ja Potwellin hiilijalanjälkimerkki. Hiilimerkit eivät mittaa pelkästään hiilidioksiidipäästöjä, vaan muut kasvihuonekaasut suhteutetaan hiilidioksiidiin tietyllä aikajaksolla.Hiilidioksidiekvivalentti muodostetaan kertomalla kasvihuonekaasun päästömäärä GWP-kertoimella (Global Warming Potential, ilmastonlämmityspotentiaali).

Turun Sanomien mukaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) johtamassa hankkeessa on yhdessä elintarvikealan yritysten kanssa haettu ratkaisua merkkikäytännön yhtenäistämiseksi ja suositus on nyt valmistunut.

H2O-merkki on Raision Elovena-kaurahiutaleissa käyttämä mittari kokonaisvedenkulutukseen tuotantoketjussa pellolta valmiiksi pakatuksi tuotteeksi. Raision merkki on elintarvikealalla ensimmäinen laatuaan maailmassa. Vedenkulutusta mitataan alkutuotannon, tuotteen valmistuksen ja jäteveden osalta. Huomion arvoista on, että kauran kasteluun käytetty vesi tulee luonnosta sateena, eikä kasteluun käytetä juomakelpoista vettä. Jätevettä ei myöskään kauran tuotannossa synny, koska kaurahiutaleet höyrytetään.

Osittaislähde: Turun Sanomat – Elintarvikeala tuuppaisi kuluttajia ilmastoystävällisyyteen

Lähteet:

Evira

Kuluttajaliitto– Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät

Luomu.fi – Luomumerkit

MTV3/Ursula Vieno