Jenkkiselvitys: Näissä hedelmissä ja vihanneksissa eniten torjunta-ainejäämiä | Makuja

Tuore selvitys listaa eniten torjunta-ainejäämiä sisältävät hedelmät ja vihannekset Yhdysvalloissa. Data perustuu Yhdysvaltain maatalousministeriön USDA:n ja Yhdysvaltain elintarvikeviraston FDA:n tilastoihin. Mikä tilanne on Suomessa?

Videolla: Mitä tapahtuu, kun suomalaisesta kaupasta ostettuja mansikoita liottaa puoli tuntia suolavedessä?

Keskiviikkona julkaistiin amerikkalaisen ympäristötyöryhmän EWG:n vuosittainen "Shopper's Guide to Prodestic Pesticides in Produce" -raportti, jossa listataan eniten torjunta-ainejäämiä sisältäviä elintarvikkeita. Tuoreen raportin perusteella ”saastunein” hevi-osaston tuote on mansikka. Mansikat sisältävät torjunta-ainejäämiä eniten muihin hedelmiin, marjoihin tai vihanneksiin verrattuna.

EWG:n raporttia varten on analysoitu tietoja Yhdysvaltain maatalousministeriön USDA:n ja Yhdysvaltain elintarvikeviraston FDA:n suorittamista testeistä. Virastot ovat ottaneet yli 46 000 näytettä 46:sta suositusta vijelykasvista selvittääkseen niiden torjunta-ainepitoisuuksia.

Mansikat "likaisen tusinan" kärjessä

Mansikat olivat EWG:n ”Likainen tusina” -luettelossa kärjessä. Seuraavaksi eniten jäämiä löytyi pinaatista ja kolmospaikan nappasi lehtikaali. Lehtikaalissa yleisin löydetty torjunta-aine oli DCPA, joka on luokiteltu Yhdysvalloissa mahdolliseksi karsinogeeniksi ja kielletty EU:ssa kokonaan vuonna 2009.

”Likaiseen tusinaan” mahtuivat Yhdysvalloissa myös muun muassa nektariinit, omenat, viinirypäleet, kirsikat ja paprikat. Vähiten torjunta-aineita sen sijaan löytyi muun muassa avokadoista, maissista, ananaksesta ja papaijasta.

Kaiken kaikkiaan EWG:n raportista selvisi, että jopa 70 prosenttia tuoreista, ei-luomutuotteista sisältää ainakin hieman jäämiä potentiaalisesti haitallisista kemikaalisista torjunta-aineista.

– Kehotamme kuluttajia, jotka ovat huolissaan torjuntaaineiden saannistaan, harkitsemaan mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisesti kasvatettujen versioiden ostamista elintarvikkeista, EWG:n toksikologi Thomas Galligan totesi tiedotteessa.

Samalla ympäristötyöryhmässä kuitenkin tiedostetaan, että usein hintavampien luomutuotteiden ostaminen ei ole kaikille mahdollista.

Mikä tilanne on Suomessa?

THL:n vuonna 2019 julkaiseman selvityksen mukaan myös Suomessa jotkin hedelmät ja vihannekset voivat sisältää torjunta-ainejäämiä. Mikäli syö näitä pesemättä tai kuorimatta, voi altistua nykyään käytössä oleville torjunta-aineille. Näille torjunta-aineille altistuminen on kuitenkin THL:n mukaan erittäin vähäistä, eikä niiden katsota aiheuttavan ihmiselle huomattavaa terveysriskiä. Aiemmin käytetyille, huonosti ympäristössä hajoaville torjunta-aineille suomalaiset altistuvat pääasiassa syömällä kalaa. Tämä johtuu siitä, että torjunta-aineita on varastoituneena sedimentteihin, josta ne kertyvät kalaan.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa torjunta-ainejäämille on asetettu enimmäismäärät, jotka eivät saa ylittyä elintarvikkeiksi tai rehuksi käytettävissä tuotteissa. Torjunta-ainejäämien enimmäismäärät on asetettu siten, että ihmisten ja eläinten terveys on turvattu

Suomessa Tullilaboratorio tutkii torjunta-ainejäämiä vuosittain noin 2000 tuontielintarvikkeesta. Tullin näytteenotto on riskiperusteisia, ja riskituote ja riskimaa määritellään tullin oman aiemman tai raportoidun kansainvälisen kokemuksen perusteella.

Tullin ottamista näytteistä on määräystenvastaisia noin 2–4 prosenttia, eli vuosittain noin 50–100 tuontierää, joissa raja-arvot ylittyvät siinä määrin, että se vaatii toimenpiteitä.

Neljässä tuoteryhmässä viidestä on havaittu useampia jäämiä tuontikasviksissa kuin kotimaisissa kasviksissa. Kurkun ja tomaatin osalta erot ovat melko suuria kotimaisen tuotannon eduksi.

Mansikasta ja omenasta on löytynyt eniten torjunta-ainejäämiä, tuontimansikasta suhteessa enemmän kuin kotimaisesta mansikasta, omenasta taas kotimaisista eristä löytyy useampia torjunta-ainejäämiä. Erot eivät kuitenkaan ole merkittäviä.