Venäjän Karjalan linnusto eroaa yllättävän paljon Suomen lajistosta. Esimerkiksi laulujoutsenia ja kurkia on rajan takana huomattavasti vähemmän kuin meillä. Sen sijaan monet meillä uhanalaiset lajit kuten valkoselkätikka ja mehiläishaukka ovat huomattavasti yleisempiä Venäjän Karjalassa. Suomalaiset lintuharrastajat kävivät viikonloppuna Venäjän Karjalassa kartoittamassa lajistoa.
Suomessa laulujoutsenia näkee melkein jokaisella järvellä. Toisin on Venäjän Karjalassa. Suomalainen linturetkikunta yllättyi viikonloppuna, kun joutsenia ei näkynyt.
- Ehkä suurin yllätys, mitä en itse ollut odottanut, oli, ettei meidän ryhmä nähnyt yhtään laulujoutsenta. Laulujoutsenia myös metsästetään Venäjällä ja se varmasti vaikuttaa asiaan. Kylien lähellä olevilla kosteikoilla laulujoutsenet voivat helposti joutua metsästyksen kohteeksi, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Laulujoutsenten lisäksi Venäjän puolella metsästyksestä kärsivät kurjet. Niitäkään ei juuri näkynyt.
Hylätyt pellot ovat niittylintujen paratiiseja
Venäjän puolella ei yleensä harrasteta lintujen talviruokintaa ja sen takia monien kulttuuriympäristössä viihtyvien lajien kannat ovat pieniä. Esimerkiksi viherpeippoja, sinitiaisia ja pikkuvarpusia on vähän.
Sen sijaan maataloustuotannon hiipuminen Karjalassa on hyödyttänyt monia lajeja.
- Neuvostoliiton hajottua maataloustuotanto muuttui voimakkaasti ja monet sen aikaiset pellot ovat olleet pitkään hyvin heikolla viljelyksellä tai kokonaan pois viljelykäytöstä. Ne ovat nykyään tämmöisiä niittyjä ja puoliavoimia, vähän pensoittuneita, hylättyjä peltoja. Ne ovat paratiiseja niittylajistolle kuten ruisrääkälle ja pensastaskulle, huomauttaa Lehikoinen.
