Lintulajistossa eroja Suomeen – laulujoutsenet ja kurjet puuttuvat Venäjän Karjalasta

Suomessa laulujoutsenia näkee melkein jokaisella järvellä. Toisin on Venäjän Karjalassa. Suomalainen linturetkikunta yllättyi viikonloppuna, kun joutsenia ei näkynyt.

- Ehkä suurin yllätys, mitä en itse ollut odottanut, oli, ettei meidän ryhmä nähnyt yhtään laulujoutsenta. Laulujoutsenia myös metsästetään Venäjällä ja se varmasti vaikuttaa asiaan. Kylien lähellä olevilla kosteikoilla laulujoutsenet voivat helposti joutua metsästyksen kohteeksi, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Laulujoutsenten lisäksi Venäjän puolella metsästyksestä kärsivät kurjet. Niitäkään ei juuri näkynyt.

Hylätyt pellot ovat niittylintujen paratiiseja

Venäjän puolella ei yleensä harrasteta lintujen talviruokintaa ja sen takia monien kulttuuriympäristössä viihtyvien lajien kannat ovat pieniä. Esimerkiksi viherpeippoja, sinitiaisia ja pikkuvarpusia on vähän.

Sen sijaan maataloustuotannon hiipuminen Karjalassa on hyödyttänyt monia lajeja.

- Neuvostoliiton hajottua maataloustuotanto muuttui voimakkaasti ja monet sen aikaiset pellot ovat olleet pitkään hyvin heikolla viljelyksellä tai kokonaan pois viljelykäytöstä. Ne ovat nykyään tämmöisiä niittyjä ja puoliavoimia, vähän pensoittuneita, hylättyjä peltoja. Ne ovat paratiiseja niittylajistolle kuten ruisrääkälle ja pensastaskulle, huomauttaa Lehikoinen.

Karjalassa runsaasti valkoselkätikkoja 

Suuria eroja on myös metsälinnustossa.

- Valtaosa metsistä on huomattavasti vähemmän käsiteltyä kuin mitä Suomen puolella. Etenkin sekametsien määrä on merkittävä ja se näkyy myös lajistossa, tietää Aleksi Lehikoinen.

Monet meillä uhanalaiset lajit kuten valkoselkätikka ja mehiläishaukka esiintyvät runsaslukuisina Venäjän Karjalassa.

Lintulajien kartoitus Venäjällä on vasta alkuvaiheessa ja tutkimattomia alueita on vielä paljon. Siitä huolimatta tavoitteena on, että ehkä jo ensi vuonna valmistuisi Venäjän Euroopan puoleisen alueen linnustosta kertova kirja.