Erittäin uhanalaisen hömötiaisen ahdingon syy selvisi

Erittäin uhanalaiseksi luokitellun hömötiaisen ahdingon syy on selvinnyt. 

– Varttuneemmassa metsässä on enemmän ruokaa kuin avohakkuilla tai taimikoissa tai nuoremmissa metsissä. Osittain se varmasti liittyy siihen, että näissä vanhemmissa metsissä on enemmän jäkäliä ja muita niin sanottuja epifyyttejä, jotka kasvavat puiden rungoilla. Siellä talvehtii sitten enemmän hyönteisiä ja niistä linnut saavat ravintoa, selittää Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.

Hömötiaiset piilottavat puiden runkojen koloihin talvivarastojaan. 

– Ne alkavat tässä vaiheessa syksyä kerätä talvivarastojaan ja selviävät niiden turvin talvesta hengissä, huomauttaa Lehikoinen.

Kanta romahtanut kolmannekseen

Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat hömötiaisten paikallisiin runsauden muutoksiin Suomessa 2000-luvulla. Hömötiainen luokitellaan meillä erittäin uhanalaiseksi lajiksi, koska sen yksilömäärät ovat romahtaneet hyvin nopeasti.

– Laji on vähentynyt nopeasti ja meillä on nyt kolmannes siitä kannasta jäljellä, mikä 1980-luvulla oli, laskee Lehikoinen.

Varttuneen, puustoltaan yli 80-vuotiaan, metsän osuus on vähentynyt Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointien mukaan Suomessa 32 prosentista 27 prosenttiin alle 20 vuodessa.

Kilpailijat eivät haittaa hömötiaista

Tutkijoiden mukaan kilpailijoista tai saalistajista ei ole merkittävää haittaa hömötiaisille.

– Emme löytäneet mitään todistusaineistoa siitä, että tali- tai sinitiainen tai käpytikka olisivat vaikuttaneet negatiivisesti hömötiaismääriin. Päinvastoin: talitiaisella oli positiivinen vaikutus hömötiaismääriin. Molemmat käyttävät samantyyppisiä vanhempia metsiä. Ei talitiainenkaan viihdy taimikoissa tai avohakkuilla, sanoo Lehikoinen. 

Vanhojen metsien suojelu auttaisi 

Tutkijat ehdottavat, että hakkuumäärien vähentäminen ja jatkuvan kasvatuksen metsätalous voisivat auttaa pysäyttämään hömötiaisen kannanlaskun. Molemmat toimenpiteet kasvattaisivat myös hiilinieluja ja torjuisivat ilmastonmuutosta. 

– Tärkeintä olisi suojella olemassa olevat vanhat metsät. Sen lisäksi pitäisi miettiä hakkuumäärien maltillistamista, ehdottaa Lehikoinen.