Yhdysvallat 2013. Ohjaus: Gore Verbinski. Pääosissa: Johnny Depp, Armie Hammer, Tom Wilkinson, Helena Bonham Carter. Kesto: 149 min.
Johnny Depp ja ohjaaja Gore Verbinski tullaan aina muistamaan Karibian piraateista. Suosittu elokuvasarja oli kyllin monipuolinen kosiskellakseen sekä lapsia että aikuisia - resepti, jota Hollywood havittelee jokaiseen elokuvaan. Ja pitkälti konsepti nojasi nimenomaan Deppin pistämättömään karismaan, jolla on pelastettu tylsempiäkin tarinakuvioita.
Katsoessa Verbinskin ja Deppin uusinta yhteistyötä The Lone Ranger ei voi olla ajattelematta, että kyseessä on sama juttu hieman eri vaatteissa. Armie Hammer on legendaarinen Lone Ranger, arkajalasta sankariksi kasvava John Reid - hahmo, jonka historialliset syntyjuuret juontavat aina 1930-luvun alkuun. Depp on hänen uskollinen intiaanitoverinsa Tonto, joka tässä versiossa tulee häkellyttävän lähelle kapteeni Sparrowin häröä persoonaa.
Yksinäinen ratsastaja, villin lännen naamioitu sankari, on nauttinut kotimaansa suurta suosiota sekä radiossa, sarjakuvissa, elokuvissa ja televisiossa. Ikimuistoisin versio Lone Rangerista lienee 1950-luvun tv-sarja, jossa Clayton Moore esitti nimihahmoa lähes vuosikymmenen ajan.
Viisto huumori ja ironinen lähestymistapa muokkaavat vanhasta aiheesta 2000-luvun version tyylillä, joka tekee Lone Rangerista samalla tavoin ihanteellisen kesäblockbusterin kuin mitä Pirates of the Caribbeanit olivat. Hammer tavoittelee sankarin kirkasotsaisuutta siinä aina suinkaan onnistumatta; Depp modernisoi Tonton alunperin rasistisestikin tyypitellyn hahmon yhtä aikaa hurmaavan herkulliseksi ja moraalisesti määrittelemättömäksi oman tien kulkijaksi.
Depp irrottelee silminnähden roolistaan nautiskellen. Tuttu eksentrisyys leimaa tulkintaa, mutta sitä yleisö tähdeltä eniten taitaa kaivatakin. Tonton merkitys saa näyttelijävalinnan myötä luonnollisesti lisäpontta, mutta ei Hammeriakaan (Social Network, J.Edgar) voi huonoksi haukkua. Hammer on ihanteellinen "straight guy", kaikupohja Deppin koomisille manöövereille.
The Lone Ranger on mainio kesäherkku, kepeä tarinamarenki, joka väistelee vakavuutta joka käänteessään. Kokonaisuutena elokuva on hajanainen ja helposti unohdettava, mutta tylsäksi sitä ei voi moittia. Lomaleffansa voisi valita hullumminkin.
Teksti: Outi Heiskanen