Hallitus on syksyn aikana yrittänyt luoda lakia sitä varten, että Suomeen saapuvien matkailijoiden olisi esitettävä todistus negatiivisesta covid-19-testituloksesta. Samalla esimerkiksi lento- tai laivayhtiön olisi lain mukaan tiedotettava matkustajille tästä todistusvaatimuksesta. Kyseinen kokonaisuus on nimetty testaa ja tule -malliksi.
Käytännössä muutoksia tehdään tartuntatautilakiin ja liikenteen palveluista annettuun lakiin väliaikaisesti.
Tämä lakihanke törmäsi viime viikolla perustuslakiin. Perustuslakivaliokunta katsoi, ettei lakipaketille ole edellytyksiä eduskuntakäsittelyssä ja lakiesitys olisi valmisteltava uudestaan hyvän valmistelutavan mukaisesti.
Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen nosti viikonloppuna esiin Perustuslakiblogissa sen, että valiokunnan vastaus on poikkeuksellisen tyrmäävä ja lakivalmistelu ollut poikkeuksellisen heikkoa.
– Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu hallituksen esitys laeiksi tartuntatautilain ja liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta on kenties epäonnistunein hallituksen esitys vuosikymmeniin. Sen kohdalla meni kaikki pieleen, Rautiainen kirjoittaa.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on moitittu sitä, että lakimuutos antaisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle eli THL:lle valtaa yksilön perusoikeuksiin, kuten liikkumiseen, maahantuloon ja elinkeinovapauteen. Tätä ei pidetä hyvänä, koska THL on pääsääntöisesti asiantuntijaviranomainen, jolla ei ennestään vastaavaa valtaa ole.
Lakiesityksiä pidettiin lisäksi monilta osin liian epämääräisinä. Esimerkiksi sitä ei ollut eritelty, mitä tapahtuu, jos matkailijalla ei ole todistusta negatiivisesta koronatestistä.
Apulaisprofessori Rautiainen hämmästelee, miten useita puutteita sisällään pitänyt esitys oli päässyt perustuslakivaliokunnan pöydälle asti.
– Vain tiukalla poliittisella tahdolla ja siihen liitetyllä poliittisella ohjauksella on kyky ohittaa kaikki valtioneuvoston sisäiset hätäjarrutusmekanismit. Siitä on mitä ilmeisimminkin ollut asiassa kysymys, Rautiainen pohtii perustuslakiblogissa.
Korjausliike tulossa pian
Hallituksen periaatepäätös maahantulon helpottamiseksi on valmistumassa mahdollisesti huomenna. Tämä periaatepäätös luo pohjaa yksityiskohtaiselle lakivalmistelulle.
Periaatelinjauksen mukaan lyhyillä eli alle kolmen vuorokauden matkoilla riittäisi yksi lähtömaassa tehty koronatesti.
Yli kolmen vuorokauden Suomen matkoilla edellytettäisiin tuplatestausta. Lähtömaatestin lisäksi uusi testi tehtäisiin rajalla eli esimerkiksi lentokentällä tai satamassa. Tällöin matkustajan ei tarvitse olla karanteenissa Suomessa.
Ratkaistavana on edelleen se, mitä tapahtuu jos matkustaja viipyy Suomessa pidempään eli yli viikon. Lisäksi pohdittavana on myös se, mitä tehdään niille matkailijoille, jotka saapuvat Suomeen ilman todistusta negatiivisesta koronatestistä.
Nykyisen lain mukaan tartuntatautilääkäri voi jo nyt määrätä matkailijan testiin ja karanteeniin.
Muutoksilla on haluttu auttaa erityisesti matkailuyrittäjien tukalaa tilannetta, jotta ulkomaisten turistien Suomeen saapuminen olisi helpompaa ilman karanteenia.
Hallituksen periaatepäätöksen hyväksymisen jälkeen lakiesitys siirtyy uudelleen valmisteluun liikenne- ja viestintäministeriöön.
Alkuperäisen aikataulun mukaan uusi rajatestausmalli yritetään saada käyttöön 23. marraskuuta alkaen.
Lakiprosessi herättänyt ihmetystä
Testaa ja tule -mallin valmistelussa on toistaiseksi ollut toivomisen varaa, koska liikenne- ja viestintäministeriö toimitti eduskuntaan vasta viime hetkillä muistiossaan muutosehdotuksia, jotka olisi pitänyt valmistella virallisempaa reittiä pitkin.
– Liikenne- ja viestintäministeriö toimitti eduskunnan valiokuntiin kolmesivuisen 8.10.2020 päivätyn muistion, jossa merkittävä osa esityksen säännöksistä on kirjoitettu kokonaan uudestaan. Muistio sisältää lyhyet perustelut muutosehdotuksiin. Perustelut eivät kuitenkaan täytä lakiehdotuksen perusteluille asetettavia yleisiä laatuvaatimuksia, perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan.
Apulaisprofessori Rautiainen on menettelyä kohtaan paljon kriittisempi. Hän muistuttaa, että varsinainen esitys annettiin valtioneuvoston yleisistunnossa jo 1. lokakuuta ja lähetekeskustelussa se oli 6. lokakuuta.
Ministeriön muistio tuli vasta tämän jälkeen.
– Sitten alkavat omituiset tapahtumat. Liikenne- ja viestintäministeriö toimitti torstaina 8.10.2020 eduskunnalle sähköpostilla muistion, jossa merkittävä osa esityksen säännöksistä kirjoitettiin kokonaan uudestaan.
– Kysymys ei ollut vastineesta tai mistään muustakaan eduskunnan valtioneuvostolta pyytämästä selvityksestä vaan sen sijaan valtioneuvoston omasta aloitteestaan laatimasta muistiosta. Tuossa muistiossa tehtiin hallituksen esityksen sisältämiin pykäliin lukuisia merkittäviä muutoksia, Rautiainen kirjoittaa.
Rautiainen muistuttaa, että kyseinen menettely on hyvin kyseenalainen.
– Perustuslaki ei tunne tällaista asian vireille saattamisen tapaa, sillä perustuslain esitöissä on yleisesti torjuttu käytäntö, jonka mukaan hallitus, tai yleensä esittelevä ministeriö, tekee suoraan muutosehdotuksia asiaa käsittelevälle valiokunnalle.
Rautiainen penää sitä, että lakeja valmistellaan demokraattisten periaatteiden mukaisesti.
– Tällainen vireille saattamisen tapa ohittaa valtioneuvoston sisäiset kontrollimekanismit kuten oikeuskanslerin listatarkastuksen, tapahtuu julkisuudelta piilossa estäen asiaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun ja sivuuttaa kansanedustajien mahdollisuuden käydä asiasta poliittista valtiopäiväkeskustelua lähetekeskustelun yhteydessä.
Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti on ottanut valmistelutilanteeseen viikonloppuna kantaa Twitterissä. Pöysti muistutti, ettei kaikissa lausunnoissa oltu tyrmätty lakihanketta, vaikka puutteita on ilmennyt. Oikeuskanslerin kynnys pysäyttää lakivalmistelu on Pöystin mukaan korkea.